Erilainen Juhannusaatto

Olen ollut viime päivinä hieman laiska juoksun suhteen, joten päätin tehdä pitkän lenkin tänään.

Otin juotavaa sen verran reppuun, että olisin voinut mennä parinkympin lenkin.

Aamulla oli aika kylmä pohjoistuuli ja laitoin päälleni lämpimän pitkähihaisen paidan. Kävin kääntymässä Sundströmin rannassa vastatuuleen ja palailin takaisin omia jälkiäni. Siinä vaiheessa alkoi olla jo niin lämmin, että päätin käydä mökillä vaihtamassa kevyemmän paidan päälle.

Sieltä lähdin pohjoiseen Sexnappantietä ja osittain metsän kautta menin metsäautotielle, joka vei Mielisin yhteislaiturille. Matkaan tuli aika paljon nousua ja päätin palata sieltä takaisin mökille.

Matkaa taittui 15,6 km ja aikaa kului kaksi tuntia ja vartti.

Sitten Ulla patisteli minut kanssaan pihatöihin ja myöhemmin valmistin meille kevyen päivällisen. Sen jälkeen hän päätti tehdä meille huomenna raparperipiirakka, mutta joitain tarpeita jäi puuttumaan.

Totesin, että käydään katsomassa kirkonkylässä Juhannusriehaa ja samalla kaupassa. Sale kun on auki iltayhteentoista asti.

Paluumatkalla totesin vaimolle, että on hiukan erilainen Juhannusaatto, en ole koskaan ennen ajellut autoa aattona iltakuuden jälkeen.

Johon ehtoinen emäntä totesi hieman piikikkäästi, että sinähän et ole ainakaan viiteen vuoteen ollut sellaisessa kunnossa, ettet olisi ollut ajokunnossa.

Aika harvassa ovat ne suomalaiset miehet, joiden vaimo moittii miestään siitä, että juo viinaa liian vähän! 😂

Isolle tielle oli ajettu pyöreätä soraa ja sen päällä oli ikävä juosta.
Joten valitsin ensin pienemmän tien luoteeseen.
Mökiltä ensin itään pohjoiseen ja edelleen itään.
Kävin kääntymässä meren rannalla ja sieltä mökille.
Nousua tuli 160 metriä ja juoksin osan matkaa metsässä ja heinittyneillä metsäteillä.
Hiukan alkoi jaloissa tuntua loppumetreillä. 😓
Kunto on rautaa, mutta ikä alkaa painaa...