Syksyn onni ja autuus

Helsingin Sanomien pilapiirtäjä on ollut numero yksi tällä alalla Suomessa ja aika korkealla myös kansainvälisesti.

Nykyiset pilapiirtäjät voisivat ottaa mallia Karista - sekä taiteellisesti että nimenomaan sanoman esittämisessä kuvin ja sanoin.

Eilen näin Karin piirroksen vuodelta -84.
Hän, kuten minäkin, ei ollut kesän suurin ystävä.

Niin samaistuin Karin piirroshahmoon monessa asiassa, tosin mökin porakaivon vesi maistuu taivaalliselta. Olisiko siinä hieman suoloja, kun kaivon pohja laskeutuu yli 60 metriä merenpinnan alle?

Mutta pahinta kesässä on se, että relienssini heikkenee helteellä pohjalukemiin.
Kokonaan en sitä laske auringon syyksi. Kyllä osansa haukuista saa tämä kesäinen pakkotyölaitos eli kaksisataa vuotta maailmaa nähnyt kesämökkimme ja sen vaatima työ.

Ja kun ne työt jäävät tekemättä voimien puutteessa, niin sehän se vasta stressiä aiheuttaa. Varsinkin kun ensimmäinen vaimoni kyllä osaa näyttää ne lukemattomat kohteet, jotka täällä ovat rempallaan.

Mutta nyt syksy saa ja elämä näyttää valoisalta... 👌

Tämä on kuvakaappaus netin syövereistä.
Copyright on KS:n perikunnalla ja kovin raskas synti se ei liene esittää se epäkaupallisessa blogossani!

 

Keinoäly selittää relienssin näin, keinoäly on myös lisännyt värejä selitykseensä:

Resilienssi tarkoittaa kykyä selviytyä ja palautua vastoinkäymisistä, muutoksista ja stressistä. Se on henkistä joustavuutta ja sopeutumiskykyä, jonka avulla ihminen tai yhteisö voi jatkaa eteenpäin vaikeuksista huolimatta. Resilienssi ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan sitä voi kehittää ja vahvistaa elämänkokemusten ja vuorovaikutuksen kautta.