Talvirastit olivat nimensä mukaiset. Lunta sateli hissukseen ja maa oli tasaisen valkoinen.
Ratamestari oli päättänyt, että tänään mennään ensi itään ja sitten tullaan takaisin länteen. Tuuli tuli lännestä, mutta ei se haitannut puiden katveessa.
Rata oli helppo ja polut auttoivat myös, vaikka ei niitä aina erottanut.
Jo kilometrin jälkeen huomasin, että tasamaalla juostut hitaat treenikilometrit eivät juuri auttaneet liukkailla kallioilla kiivetessä.
Huonolla tasapainolla ylämäet sujuivat hitaasti ja varmasti.
Alamäissä oli pakko turvautua puiden oksiin ja niistä kiinni pitäen varmistaa terve maaliintulo.
Mutta rastit löytyivät ja selvisin kaatumatta maaliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti