TdA:n
finaali juostiin takaa-ajolähtönä karsintakilpailujen tulosten perusteella.
Pääsin lähtemään tasan minuuttia ennen kilpakumppaniani B:tä, muita ei
sarjassamme Pojat70v ollutkaan.
Ykkösellä
tein pienen mutkan. B sai minut kiinni hieman ennen kakkosta, hän kun on minua
paljon parempi juoksija.
Kakkosella meille tuli pikku pummi, meni hiukan pitkäksi.
Kolmoselle B meni menojaan, mutta odotti minua polulla ennen rastia ja seurasi
kiltisti rastille.
Sitten seurasi kaksi perhosta, ne me juoksimme eri järjestyksessä. Perhosen
siipi 3-4-5-6 meni ihan hyvin.
Kun lähdin toiselle siivelle, B tuli vastaan vajaa 100 m juostuni kohti
seiskaa. Tämä siipi oli pitempi ja nousua paljon, joten B oli siirtynyt
tukevaan johtoon.
Seiska meni OK, mutta kasirastia ennen oleva keltainen avoin
alue oli jo hieman metsittynyt ja tein parin minuutin pummin. Ysi löytyi
kolmannellakin kerralla hyvin
Kymppi
meni varmistellen hyvin ja rastille 11 tein myös pienen mutkan.
Sitten
tuli se emäpummi. Väsyneenä katsoin, että seuraava rasti on kymppi, en
huomannut rastiviivaa 12:lle ja seurasin aikaisempia jalanjälkiäni.
Vasta
isolla tiellä huomasin virheeni ja etsin kartalta rastin 12. Siinä vaiheessa
äärimmäisen rauhallinen Ilkka joutui päästämään suusta muutaman K18-sanan,
tosin ainoa kuulija oli yläkerran Ukko Yli-Jumala.
Loppu meni
kohtuullisesti. Ajanottaja ei maalissa onnittelut sarjavoitosta eli B oli
tullut jo maaliin. Se ei näiden töppäilyjen jälkeen yllättänyt.
Aika
raskas oli lenkki tänään, Garmin ilmoitti, että palautuminen ottaa aikaa 41 tuntia.
Tai siis se oli huonokuntoiselle raskas! 😓
|
Aika paljon oli kartalla vihreää väriä, se tarkoittaa huonokulkuisuutta. Myös noita korkeuskäyriä oli paljon, nousu reitillä oli 110 metriä! |