52. hääpäivä

Viisikymmentäkaksi vuotta sitten astuimme Ullan kanssa parin aperitiivin jälkeen Turun ruotsalaisen seurakunnan kansliaan vihille pantaviksi – tulikohan nyt ihan oikeat sanat oikeaan järjestykseen?

Joka tapauksessa sekä pappi että vihittävät olivat ensi kertaa pappia kyydissä ja tärisevin käsin pappi julisti meidät mieheksi ja vaimoksi. Hän kun ei ollut huomannut ottaa kulausta rippiviiniä ennen seremoniaa.

Mehän menimme naimisiin rahasta.
Isäukkoni oli vanhakantainen suomalainen ja vierasti susiparina elämistämme. Hän lupasi tuhannen markan palkinnon sinä päivänä, kun kiikutamme vihkitodistuksen hänen käteensä.

Kuulutukset laitettiin vireille ja kaksi viikkoa siitä meidät oli vihitty.
Joskus hämäläiset geenitkin omaava on nopea.

Tonni puhtaana käteen vuonna -72 teki meistä melkein miljonäärejä. Tosin sitä rahaa ei tuhlattu matkoihin tai elektroniikkaan. Sillä maksettiin vuokraa ja ostettiin leipää ja perunaa.

Kuvassa ei todellakaan ole meidän sormukset!

Sysmän ihme

Suomen Sardinia on Sysmä, siellä asuu lähes yhtä pitkäikäistä väkeä kuin tällä Italiaan kuuluvalla saarella.

Päijänteen pohjukassa sijaitseva Sysmä on Suomen kärkikunta yli 90-vuotiaiden määrässä suhteessa väkilukuun.

Minä joudun muuttamaan suunnitelmiani koskien tulevaisuuttani. Taannoin tein Hesarin elinikätestin ja sen mukaan siirryn ajasta iäisyyteen 84-vuotiaana. Siis KUOLEN sen ikäisenä. Jostain syystä tätä kuolla sanaa käytetään meillä hyvin säästeliäästi. Vaikka totuushan on se, että kun pumppu pysähtyy ja aivot lakkaavat ajattelemasta, kuolema se on .

Mutta tämä shokkiuutinen sysmäläisyydestä muuttaa kaiken. Isoäitini on niin sysmäläinen kuin olla voi. Äitini eli 94-vuootiaaksi ja isoäitini 88-vuotiaaksi.

Jospa ottaisin tavoitteeksi tuosta keskiarvon ja elää kituutan yhdeksänkymmenenyhden vuoden kunnioitettavaan ikään.

Ja tämähän tietää sitä, että asetan tavoitteekseni olla suunnistuksen Suomen mestari sarjassa H90. Entinen tavoite oli H80 sarja, mutta se tulee liian aikaisin. En ehdi kuntoon!

Pitänee palkata valmentaja!

Äitini Helena 90-vuotispäivänään.

Que viva España

Eilen tuli hieman moitittua itäisen naapurimaamme hallitsijaa Jumalan armosta.

Illalla sitten alkoi maa polttaa jalkojen alla ja tilasin liput länteen. Nyt enää jännittää se, että ehdinkö pois alta ennen kuin Putinin agentit tulevat päästämään minusta ilmat pihalle!

Olen tässä koko vuoden esittänyt pirttihirmulleni, että lähtisimme talvea pakoon Manner-Espanjaan. Se ei ole ottanut tuulta purjeisiin.
Ahkerasti olen myös esitellyt erilaisia matkoja Kanarian saarille.

Aina on tullut pakit.

Kunnes eilen selasin äkkilähtöjä ja löysin sieltä peruutusmatkan Americakseen.
Kaksio allasnäkymillä, täysylöspito aterioineen ja juomineen, kaksi viikkoa perillä ja paluu ennen vuodenvaihdetta.

Hintakin ihan järkevä ja vaimo yllättäen kehotti varaamaan.

Joten Que viva España – täältä tullaan pian!

Kuva muutaman vuoden takaa Teneriffalta vuoren rinteeltä.

Rutto itänaapurissa

Tällä hetkellä monien mielestä maailman sekopäisin kansa ja venäläiset.

Itse asiassa kansa tai siis venäläiset ovat hyvin samanlaista ihmispopulaatiota kuin me suomalaiset. Mehän emme ole sekopäitä, se on varmaa se.

Sen verran tunnen venäläisiä ja olen ollut heidän kanssaan tekemisissä, joten voin puhtain sydämin vakuuttaa, että ne tuntemani venäläiset eivät ole pahoja. Päinvastoin, hyvin sydämellisiä ja ystävällisiä ihmisiä.

Kansan ongelma on se, että heillä on kusipäisiä ja täysin epäinhimillisiä johtajia.
Jos mennään vuosisata taaksepäin, niin Lenin jo oli paskamainen äijä. Pahinta miehessä oli se, että hän mahdollisti Stalinin valtaannousun.
Stalin teurasti miljoonittain Neuvostoliiton kansalaisia puhdistaakseen maan väärän syntyperän omaavista ihmisistä ja rakentaakseen maailmaa venäläisten hallitsemaan pakkotyöyhteiskuntaan, jolla ihmisarvo on merkityksetön.

Nyt on Stalin saanut veroisensa tappajan ja sortajan, kun tämä persereikä Putin on päässyt veren makuun.
Tällä hetkellä hänelle riittää se, että ukrainalaiset tapetaan sukupuuttoon.

Mutta hullulle ei riitä mikään. Kun Ukraina on hävitetty maan tasalle, jatkoa seuraa.

Onko seuraavana vuorossa Puola, Latvia, Suomi vai joku muu?

Kyllä Putin ja Venäjä pitää saada aisoihin – maksaa mitä maksaa!

Tämä mies on tapattanut kymmeniä miljoonia ihmisiä.
Mutta kyllä Putin tekee kaikkensa päästäkseen rinnalle ja ohi!
Ja Putinilla on käytössään atomiase.
Niillä hän voi rikkoa kahdeksan miljardin ihmisen tappaminen maagisen rajan.
Sitä ennätystä ei sitten pystytä miljardiin vuoteen rikkomaan!

Street Orienteering

Keskiviikkoinen suunistustapahtuma Street-O Munkkirasteilla.

Nimi johtuu siitä, että kilpailukeskus oli vanhan kasarmialueen porteilla ja osallistujille tarjottiin maalissa munkkikahvit Sotilaskodin kahvilavaunusta.

Kisan jälkeen munkkijonossa oli edessäni oli Finnish Marathon Runners-kerhon puserossa hehkeä neitonen.
Sanoin hänelle kuuluvani samaan seuraan, mutta kun en tunne sinua, niin kerro kuka olet. Sanoi, että hän on Mira Aaltonen, mutta ettei ole mikään ihmeellinen maratoonari eikä häntä kukaan tunne.
Vastasin, että samanlainen hölkkääjä minäkin olen, eikä minuakaan kukaan tunne - ja kerroin nimeni.

Neitonen vastasi riemukkaasti hymyillen: mutta kyllä sinut kaikki FMR:läiset tietävät!
Niinhän se menee, että kaikki apinan tuntevat, mutta apina ei tunne ketään!

Suunnistus meni ihan OK. Lähdin kaakkoon ja kiersin rastit järjestyksessä 44-52-33-53-51-46-34-13-22-45-21-32-23-43-36. Aikaa oli vielä runsaasti jäljellä ja olisin ehtinyt käymään myös rastilla 51. Mutta jalat olivat jo sen verran hyytelönä, että hölkkäsin maaliin.

Onneksi menin - muuten en olisi tavannut Miraa! Vanhalle miehelle pienet ilot ovat suuret ilot!

Kauppatorilla

Eilen vietin tavan mukaan vajaan tunnin Turun keskustassa kävellen. Ullalla kun on viikoittainen neurojumppa Läntisellä Pitkälläkadulla. Saa muistella paikkoja, joilla vietin nuoruudessani kymmenen vuotta.

Kävelin ensin uudistetulle Kauppatorille, joka alkaa todella valmistua. Myös kadut sen ympärillä ovat pääasiassa liikennöitävissä. Hyvä Turku.

Ja kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista – tai ainakin pohjattomasti kaupungin asukkaiden verotuksesta, niin oli hieno seurata katujen ja jalkakäytävien kuntoa. Se sentti lumipölyä oli aurattu pois ja jalkakäytävät hiekoitettu. Kauppatori ja osa kaduista oli lämmitetty sähköllä, sitähän meillä on vaikka Putinille jakaa.

Sitten ohjauduin jokirantaan. Ylitin Aurajoen neljä kertaa, ensin Tuomiokirkon luona, sitten vuorossa Kirjastosilta, Aurakadun silta ja Teatterisilta. Aika ei ihan riittänyt Myllysillan ja Martinsillan ylittämiseen. Mutta alitin sentään Myllysillan ennen paluuta lähtökohtaan.

Teatterisillan päälle on rakennettu punainen hirvitys ja nyt se on saanut kukkakoristeen.
Se on koristettu ruusuilla.
En tiedä olivatko ne aitoja vai muovisia. Turussa kun ollaan, niin varmaan aitoja!

Jälleen yksi kuva torilta.
Tässä kuvassa ei näy mitään työmaan jälkiä!
Ja kun sitä sähköä on rajattomasti, niin torihan lämmitetään vastuksilla kesäiseen kuntoon.
Veronmaksajaa naurattaa!

Ja tässä kuva reitistäni.
Parissa kohtaa on väri muuttunut punaiseksi - olen ottanut juoksuaskelia.

Talvi yllätti

 Eilen tuli taivaalta sentti pari kuivaa pakkaslunta.

Sehän teki kadut aika liukkaiksi ja ne, jotka uskovat vakaasti, että ilmasto on lopullisesti lämmennyt Suomessa, ajelivat kesärenkailla.

Kun ajoin kotoa kitkoillani keskustaan päin, niin ensimmäisessä risteyksessä oli auto tien sivussa.

Se oli tullut Lausteen suunnasta alamäkeä risteykseen ja ajanut yli risteyksen kaataen suojatien liikennemerkin. Eli normaali syy – liian suuri tilannenopeus ja huonot renkaat sekä kuski.

En pysähtynyt paikalle, mutta kun tunnin päästä tulin takaisin, auto oli poissa ja liikennemerkki maassa.

Jälleen kerran talvi yllätti! Eikä jää viimeiseksi kerraksi.

Tätä jänistä pihallamme ei talvi ole yllättänyt.