Moraalittomuuden kultamitali jaettu

 Valtion virassa saa kavaltaa, niin päätti Helsingin käräjäoikeus.

Mutta siitä sentään rangaistaan kevyesti, jos on niin tyhmä, että käryää tekosistaan.
Näin voidaan päätellä tänään tulleesta oikeuden päätöksestä.

Ymmärtäisin tämän jotenkuten, jos kyseessä olisi tavallinen pulliainen jossakin virastossa.

Mutta nyt en ymmärrä. Nimittäin kyseessä oli valtion tarkastusviraston ylijohtaja Tytti Yli-Viikari, joka sai tuomion kavalluksesta. Hän oli ottanut virastolle kuuluvat lentopisteet omaan käyttöönsä, tästä tuli tuomio.

Ja siis kyseessä oli sen viraston päällikkö, jonka ainoana tehtävänä on valvoa muita virastoja ja viranhaltijoita siitä, että noudattavat lakia ja kaikenlaista kohtuutta sekä hyviä tapoja.

Maalaisjärjen mukaan paljon suurempi tuomio olisi pitänyt tulla henkilön tekemistä lukemattomista ulkomaanmatkoista valtion rahoilla. Nämä matkat suuntautuivat kaukomaihin ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin matkat eivät kyllä kuuluneet Suomen valtion tarkastustoimintaan millään tavalla ja tasolla.

Jos yksityisen firman omistaja olisi vastaavat matkat tehnyt yhtä kevyin perustein, niin verovirasto olisi mätkäissyt hirmuiset sanktiot peitellystä osingonjaosta.

Ehkä tämä Tytti sai lievän tuomion, koska hänellä oli loppututkinto taidealalta.

Eihän hänen pitäisikään ymmärtää mitään tarkastustoiminnasta eikä viraston johtamisesta.

Mutta silti olen pakotettu toteamaan: Oi aikoja, oi tapoja.

Rouva tuomion julistamisen jälkeen.
En valitettavasti havainnut, mikä kirja hänellä oli kädessään.
Raamattu ehkä?

Koiran kusettama

Saattaa olla, että olen joskus maininnut, että meidän miniällämme Annalla on koira.

Tämä Australian paimenkoira on ollut hankala kuljetettava. Voimaa on paljon ja omaa tahtoa liikaa.

Se vetää hihnassa kaikkiin ilmansuuntiin ja kävelylenkin jälkeen hauis sekä selän lihakset ovat koetuksella.

Hankin tällaisen virityksen, jossa hihna on kiinni myös kaulan alla olevassa renkaassa.

Nyt koira oli hienosti hallittavissa eikä ollenkaan vierastanut tätä järjestelmää. Ja käveli rinnallakin hihna löysällä. Sekä suhtautui vastaantuleviin koiriin ja ihmisiin tyynesti.

Paimenkoirana sillä on vielä sellainen ominaisuus, että jos joku meidät ohittaa, niin sitähän on seurattava, vaikka Siperiaan.

 

Sen kun saa vielä karsittua niin saattaa tästäkin veijarista tulla ihmisen paras kaveri, vaikka usko siihen oli jo mennyt!

Hihnan pitää olla tuolla tavalla spiraalilla, niin se toimii parhaiten.
Jopa räntäsateessa!

Vaalien jälkeen

Maassa oli vaalit mennä sunnuntaina.

Valittiin vanhat tutut politrukit uudistamaan sairaiden ja vanhusten hoidon ja paljon muuta. Suurin puolue eli nukkuvat eivät saaneet yhtään edustajaa valtuustoon.

Ilmeisesti meillä täällä Turun alueella hommat saataneen jaollakin tavalla hoitoon. Mutta sääliksi käy noita periferian alueita. Asiat ovat siellä huonosti nyt ja huonommaksi menevät.

Rahaa saadaan sentään kulumaan taas muutama miljardi. Ja tämä tyttöhallitus hymyilee ja ottaa lisää velkaa. Sääliksi käy nuorempia ikäluokkia, jotka sen velan joutuvat hoitamaan.

Minä hoidin kuntoani tänään. Jotten joutuisi yhteiskunnan hoidettavaksi – siitä ei hyvää seuraa.

Kävin juoksemassa intervallia Kupittaan puiston ympärillä olevilla väylillä. Ne suolaharjataan, jotta niillä voi pyöräillä. Tänään siellä oli enemmän juoksijoita kuin pyörällä liikkuvia.

Tein 12 kolmensadan metrin vetoa sadan metrin kävelypalautuksella. Alkuun kuuden minuutin km-vauhtia. Viimeiset kiristin jo viiden ja puolen minuutin luokkaan.
Töitä on vielä paljon tehtävänä ennen kuin suunnistuksen kilpailukausi alkaa.

Juoksin vetoni alueella, jossa reittini on punaisella.
Auto oli kartan alaosassa, siellä ei tarvitse maksaa parkkimaksua.
Eläkeläiselle se on jo kallista puuhaa tämä urheilu, 
kun pitää ajaa autolla suorituspaikalle.

Asiakassuhteeni Giganttiin päättyi

Ostin kolme viikkoa sitten uuden kirjoittimen. Edellinen oli taas lopettanut toimintansa – heti kun takuuaika meni umpeen.

Käytän kirjoitinta lähinnä skannerina ja se aiheuttaa ongelmia tulostuspään kanssa. Se ryytyy käyttämättömyyteen eikä näitä halpoja laitteita kannata korjata.
Ostin halvimman laitteen, vaikka köyhän ei pitäisi ostaa halpaa. 

Kun toin sen kotiin sain tulostettua itselleni kartan. Kun viikon päästä yritin taas tehdä sen kanssa töitä, niin ei tullut mitään. Vaihdoin porttia ja asetuksia ja sain taas tehtyä tulosteen. Seuraavaa en saanut. Uhrasin monta tuntia parin viikon ajan ja kaikenlaista yritystä tein. Yksittäisiä tulostuksia ja skannauksia sain tehtyä.

Tänä aamuna sain tarpeekseni ja kuskasin laitteen myyjälle, Skanssin Giganttiin.
Menin sisään ovesta, jossa luki huollot ja palautukset. Sieltä kaveri ohjasi minut liikkeen puolelle. Joku nuori nörtti ryhtyi siellä palvelemaan minua seniiliä.

Kerroin hänelle tapahtuman kolmen viikon ajalta ja pyysin saada värkkiin takuukorjauksen.
Kaveri epäili, että tulostin on ihan OK. Kysyi millainen tietokone mulla on – kerroin.
Sitten sain luennon, että eivät he voi ottaa sitä takuuhuoltoon ilman maksua – koska vikahan oli minussa, ei heissä ja heidän laitteissaan. Jos toisin kannettavani sinne, niin he kyllä laittaisivat homman toimimaan. Palvelumaksua vastaan.

Minulla alkoi hiukan kiehua jäähdytysnesteet ja lievässä verenpaineessa ilmoitin selkeästi ja kuuluvasti, että pitäkää paskanne – ja omalta kohdaltani saatte pitää ne lopullisesti.

Tulevaisuudessa en osta enää Gigantista mitään – EN MITÄÄN!!!
Koska olin liikenteessä aamulla puoli tuntia liikkeen avaamisen jälkeen, niin kuulijakuntani oli valitettavan harvalukuinen.

Myös Epson-merkkiset tulostimet laitan boikottiin.

On se joskus hyvä päästä purkamaan paineita tuonne maailmalle näin korona-aikanakin!

Kun verenpaineeni oli laskenut kävin hakemassa toisen tulostimen Verkkokaupan myymälästä. Ja ihme kumma, tulostin ja tietokone alkoivat seurustella keskenään ilman mitään ongelmia. Joskus seniilinkin risukasaan paistaa aurinko.

Nyt kävi kipeästi

Heti aamusta uusi suunnistus.
Tänään pääsi taivaltamaan ihan valoisassa säässä.

Sehän on helppoa kuin heinän teko.
Joten nasta lautaan ja menoksi.

Kolme ensimmäistä ihan kivasti.

Neloselle unohtui kartanluku ja 90 astetta väärään suuntaa = minuutin pummi.

Joten vauhti korjaa virheet -- 5 meni hyvin. Kuutoselle pääsin melkein perille kunnes leikkasi kiinni. Ei moottori vaan aivotoiminta. Puolentoista minuutin pummi.

Kasille mennessä luin jo reittiä kympille ja laimauksen jälkeen jalat alle pitkälle välille. Loppu olikin sitten helppoa suunnistusta.

Maalissa leimaus ja emitin tarkistukseen. Kaveri totesi, että näyttää siltä, että ysiltä puuttuu leima. Katsoin karttaani ja totesin, että luonnollisesti -- en edes huomannut koko rasti olemassaoloa.

Sprinttisuunnistuksessa koetellaan juoksunopeutta ja aivojen toimintaa.

Näiden kahden päivän perusteella juoksu sujuu kohtuullisesti, mutta aivot eivät toimi.

Helpompi olisi kyllä koittaa parantaa fyysistä kuntoa kuin aivojen toimintaa.
Vanhuus ei tule yksin, seniiliys hyökkää takaa ohi eikä sitä saa kiinni. 😒

SxxTxNx !!!!

Jos nyt haluaa hiukan parantaa mieltäni, niin kasilta kympille on suora viiva ja ysin rastiympyrä jää kivasti piiloon osittain rakennuksen alle.
Mutta silti pikkuisen viluttaa!

Lauantai-illan huumaa

Suunnistuksen kansalliset rankikilpailut alkoivat jo tammikuussa - ensimmäisen kerran Suomen historiassa (jos ei hiihtosuunnistuksia lasketa).

Omaa sarjaa (H75) ei ollut, joten jouduin taistelemaan nuorten poikien kanssa sarjassa H70.
Lisäksi uusi, valkoinen lumi peitti maailman, joten suunnistus pimeällä oli turkasen vaikeaa.

Ykköselle lähdin juosten samalla etsien lähtöpaikkaa kartalta. Jouduin oikein pysähtymään ennen kuin sain itselleni paikat selviksi.
Kakkonen ja kolmonen löytyivät hyvin. Sitten piti tutkia tarkasti, miten 4:lle pitäisi mennä. Päädyin kiertämään kadun kautta.
5 ja 6 olivat selkeitä rasteja. Niin myös seiska, mutta kilpailijoilleni se tuotti vaikeuksia. Olin rastivälin nopein ja nousin yhteisajoissa toiseksi.

Säilytin sijani rastille 11 saakka. Mutta sitten alkoi viadolorosa. Nuo lammethan olivat valkoisia ja korvien välissä oli myös pahasti häikkää.
Kahden minuutin pummi ja pudotus viidenneksi.
Viimeisellä rastilla minuutti myös, kun katsoin, että rasti on aiemman pikku rakennuksen kulmalla. Voittajalle hävisin 2,5 minuuttia.

Jos minä pummasin, niin kyllä oli muillakin pallo hukassa.

Homma jatkuu huomenna aamulla. Se on hyvä, ei tarvitse lamppua otsalle.

Joko tuli mainittua, että kivaa oli!

Hiukan huono kopio kartasta. Skanneri ajoi miinaan ja
otin kartasta kuvan kännykällä!
Lähtö vasemmalla ylhäällä ja maali keskellä karttaa.

Luottamuksellista tietoa

USA:n presidentti Joe Biden on luvannut kirjallisesti ilmoittaa Putinille esityksen Euroopassa ja varsinkin Ukrainassa olevien jännitteiden laukaisemiseksi.

Olen saanut yleensä luotettavalta taholta tiedon, mitä tämä kirjelmä sisältää.
Biden kertoo Putinille, että meillä (siis USA:lla ja Venäjällä) on yhteensä puoli miljardia ihmistä valtioissamme.
Biden tähdentää, että kyllä täällä meille on riittävästi tilaa elää ja olla.

Mutta todelliset ongelmathan ovat nämä väkirikkaat valtiot Kiina ja Intia, unohtamatta muita väkirikkaita valtioita päiväntasaajan molemmin puolin.

Biden ehdottaa, että Venäjä alkaisi keskittää joukkojaan Kiinan rajalle ja satelliittiensa kautta myös Intian suuntaan.

USA tekisi myös parhaansa saadakseen nämä kaksi valtiota sotajalalle toisiaan vastaan.
Näin voitaisiin saada maapallolta pari miljardia ihmistä pois. Se olisi joka suhteessa loistava teko maapallon tulevaisuuden kannalta. Kulutus vähenisi. Teollisuuden vaikutus ilmaston lämpenemiseen alenisi myös.

Biden teroittaa Putinille, että tällä tavalla he jäisivät historiaan suurina rauhanaktivisteina. Molemmat palkittaisiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Alamaiset kiittäisivät ja valitsisivat heidät ikuisesti johtamaan valtioitaan.

Saamani luottamuksellisen tiedon mukaan Putin on suhtautunut esitykseen hyvin myötämielisesti.