Corona-biletystä

Rakastettu teinipääministerimme vietti omaa Itsepäisyyspäiväänsä runsaan vuorokauden etuajassa.

Toinen rakastettu ministerimme – yli sukupuolirajojen – sai lauantaina tiedon sairastuneensa koronaan.

Pääministerillä oli lauantai-iltana vauhti päällä ja hän juhli yökerhossa lähes tappiin saakka eli aamuneljään.

Hän sai tiedon altistumisestaan illalla ja joku virkamies oli ilmoittanut, ettei tarvetta karanteeniin ole.
Eikä pääministerillä ollut omaa kykyä laittaa itseään karanteeniin, vaikka oli viettänyt runsaasti aikaa koronaan sairastuneen kanssa päivää aikaisemmin eli perjantaina.

Pääministerillä on lipsunut aika pahasti viime aikoina. Eikä näköjään edes niin pienessä asiassa kuin koronan tartuttamisessa riittänyt kykyä tehdä päätöstä itsensä karanteeraamisesta.
Tapansa mukaan hän vieritti jälleen syyn muiden niskoille – eivät olleet viestissään kertoneet, että pitäisi välttää muiden ihmisten seuraa.

Paitsi että se kyllä kerrottiin viesteissä virkapuhelimeen, joka oli kotona piirongin laatikossa.

Jos Putin päättää lähteä Mainilan kautta Suomeen, niin hän tietää valita hyökkäyksen alkamisajaksi lauantain ja sunnuntain välisen yön. Pääministeri on silloin viihteellä!

Olisiko jo aika vaihtaa Oy Suomi Ab:n toimitusjohtajaa. Sellaiseen, joka kykenee johtamaan maata 24/7?

Seiska-lehti kertoo, että PM oli tanssinut yökerhossa villisti Corona-olutpullo kädessään.
Koko ämpärillistä hän on tuskin kumonnut.
Vaikka maan johtaminen ei pahemmin kiinnosta, niin pienen lapsen äitinä pitänee
sentään pitää pientä rajaa ryyppäämisessä?
Kuvan copyright Grupo Modelo.

Tieto luo tuskaa

Olin tunnin kävelylenkillä viimassa ja 16 asteen pakkasessa. Ihmekös se, että ajatukset menivät kaikenlaisiin katastrofeihin, joita meille on povattu.

Auringossa tapahtuu järkyttävän suuri purkaus ja se aiheuttaa valtavaa tuhoa maapallon infrastruktuuriin. Sähköntuotanto loppuu ja kaikenlainen tietoliikenne takkuaa. Anarkia valtaa maapallon ja älyllinen elämä vaaraantuu.

Valtava asteroidi törmää maahan. Jos kymmenkilometrinen järkäle osuu maahan sopivassa kulmassa, niin se on ihmiskunnan loppu. Henkiin jäävät torakat – ehkä.

Kasvihuoneilmiö aiheuttaa pallomme ilmaston hallitsemattoman lämpenemisen ja ilmakehämme haihtuu avaruuteen. Näin on käynyt Venukselle ja saattaa tapahtua myös maapallolle.

Vulkaaninen toiminta voimistuu entisestään ja koko maapallon ilmakehä muuttuu läpäisemättömäksi. Aurinko ei enää lämmitä maapalloa ja koko pallo jäätyy. Sivilisaatio katoaa, edes torakat eivät selviä.

KGB:n pieni mies itänaapurissa päättää vallata koko maapallon ja tuhoaa atomiaseillaan kaikki vihollismaat. Samalla myös itsensä. Torakat selviävät.

Golf-virta pysähtyy ja Pohjois-Eurooppa jäätyy. Kannattaa siis hankkia mökki Espanjasta!

Kaikki jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee sata metriä. Kaksi miljardia pakolaista valtaa korkeammat maa-alat ja laajat sodat alkavat. Torakat selviävät.

Tässä alkaa pikkuhiljaa toivoa Jeesuksen paluusta. Hän lienee ainoa, joka pystyy meidät pelastamaan. Tosin ei viime käyntikään mitenkään saanut minua vakuuttumaan hänen kyvyistään!

Onneksi meikäläisellä on sen verran vähän näitä elinvuosia jäljellä, etten ehkä näe yhtäkään katastrofia hävittämässä palloamme.

P.S.
Unohdin vallan nämä vieraat sivilisaatiot, jotka tulevat ohikulkumatkallaan tankkaamaan avaruuslaivastonsa ja imevät auringon tyhjäksi energiasta! Torakat selviävät - ne vaihtavat isäntää.

Kuva: Thinkstockphoto

Pahuksen rakki

Saimme taas ihanan Gaian päivähoitoon.

Lähdin sen kanssa puolen päivän aikoihin lenkille, tarkoituksena kävellä pitkä lenkki. Piski oli tänään hurjalla tuulella ja tempoili koko ajan suuntaan ja toiseen.
Yhden kamppailun yhteydessä nilkkani hieman kärsi ja varmaan joku hermo meni ns. pinteeseen. Joka askel sattui eikä jalka oikein kantanut miestä.

Joten käännyin takaisin ja tulin sellaista reittiä, ettei kukaan tulisi vastaan. Ihmisten vastaantulo kun aiheuttaa tälle yksilölle tarpeen hyökätä tervehtimään vastaantulijaa.

Kuitenkin kohtasimme naapurini, yli kahdeksankymppisen miehen. Tämä on kyllä koiraihmisiä ja aikansa riehuttuaan, Gaia paneutui maahan ihan rauhallisesti ja jatkoimme jutustelua.
Jotakin kuitenkin tapahtui koiran mielestä ja se ryntäsi pystyyn. Sain vaivoin pidettyä sen kurissa, eikä naapurini kaatunut. Jalkani ei tykännyt.

Pääsin kotiin.
Laitoin myöhemmin telkkarin päälle ja katselin miesten sprinttihiihdon finaalia Lillehammarista.

Ulla huusi, että Gaia on kadulla. Sinänsä se ole ihme. Koira avaa helposti kaikki väliovet, avautumissuunnalla ei ole väliä. Mutta ei se ole aiemmin osannut Abloy-lukkoja avata. Ilmeisesti se oli tassuillaan painanut kahvaa ja hampaillaan kiertänyt lukon nuppia onnistuneesti.

Me kaksi kävelyongelmaista ryntäsimme eteiseen laittamaan kenkiä ja jalkaan ja huusimme koiraa. Kadun toisella puolella asuva koiraihminen oli nähnyt Gaian pihallaan ja oli saanut houkuteltua sen ulko-ovellemme. Se tuli kiltisti kotiin.

Onneksi olimme antaneet sille päivällä hieman härän sisäfileetä ja muisto kunnon ruuasta sai sen vapaaehtoisesti takaisin lihapatojen äärelle.

Pitää siis jatkossakin varata rakille lihaa jääkaappiin.

Kaiken tapahtuneen jälkeen Gaia makaa vieressäni kuin mitään ei olisi sattunut!

Isoveli valvoo

 Kävimme Ullan kanssa eilen Naantalin Kylpylässä.

Kaksi sisaristani vietti siellä viikon kuntoutuksessa – mitä se sitten tarkoittaakin.
Huolimatta kiihtyvästä koronasta pääsimme sisään vastaanottoon ilman minkäänlaista tarkistusta terveydentilastamme.

Mutta kun kävin hakemassa meille pullon kuohuvaa viiniä, niin johan keräsi kiinnostus. Minun piti esittää koronatodistus ja henkilöllisyys.

Myyjä skannasi kännykkäni näytössä olevaa todistusta kauan ja hartaasti ennen sai siitä kuvan kännykällään. Ensimmäisen kerran tämä todistus oli käytössä!

Sen jälkeen sain esittää vielä henkilöllisyystodistukseni – se oli myös uusi ja käytössä ensimmäistä kertaa.

Joten käynnistäni jäi jälki hotellin historiaan. Maksu tallentui luonnollisesti Nordea-pankkiin ja Google kyseli heti käynnin jälkeen mielipidettäni Naantalin Kylpylästä. Googlehan tietää lähes jokaisen askeleeni ja ajokilometrini.
Ja poliisi kuvasi minut viime käynnilläni Paraisilla.

Juoksulenkkini tallentuvat Garminin ja Stravan tileille ja ovat sieltä nähtävinä julkisesti.

Meillä on yhteiset tilit Ullan kanssa, joten pankin lisäksi myös vaimo tietää jokaisen ostokseni.

Paitsi ne, jotka maksan käteisellä. Niitä on aika vähän, koska viimeksi olen nostanut käteistä rahaa pankkiautomaatista tasan kaksi vuotta sitten.

Joten ainoa, joka ei minua tarkkaile, on isoveljeni Matti!

Mutta Isoveli valvoo – ja vaimo…

Tämä ei ole se kamera, joka välähti Paraisilla.

Marrasputki

Piinaviikot ovat ohi.

Eli eläinkokeeksi mainittu Marrasputki 2021 tuli maaliin.

Siinähän piti juosta joka päivä vähintään 25 minuuttia. Sen verran kansa on heikentynyt, että alkuperäisessä marrasputkessa vaatimus oli 30 minuuttia.

En nyt heti muista, kuinka monta kertaa olen tähän osallistunut ja kuinka monta kertaa myös pystynyt sen suorittamaan.

Alkuvuosina ihan kilpailtiin siitä, että kuinka monta puolen tunnin lenkkiä kuukaudessa pystyt tekemään. Yhtenä vuotena voitin sen, suorituksia oli noin 80. Mutta sen jälkeen nuoremmat innostuivat ja laittoivat pakettiin pitkälti toista sataa suoritusta.

Olin nyt asettanut tavoitteeksi juosta yli kaksisataa kilometriä. Eilen oli kasassa jo 199, joten tavoite oli tänään helppo paketoida.

Todellinen tavoitteeni oli hiukan kiusata jalkojani ja elimistöäni. Kolme vuotta sitten tapahtuneen akillesjännevamman jälkeen en ole oikein laittanut peruskuntoa koetukselle. Ehkä tämäkään ei ollut ihan paras tapa hoitaa sitä uudelle tasolle. Hölkkäkilometrejä tuli paljon, mutta kovavauhtiset ja mäkivedot puuttuivat. 

Joulukuussa sitten niitten kimppuun ja sen jälkeen katsotaan mikä on miehen tilanne!

Nuo kaksi viimeistä lukemaa ovat keskisyke ja nousumetrit.
Hullun hommaa!

Punaviinin te(n)ho

 Eilen vietimme Ullan kanssa 51. hääpäiväämme.

Mitään suuria juhlallisuuksia ei ollut, mutta söimme hyvän aterian kotosalla.
Pakkasessa oli piiska härän sisäfileetä, otin sen edellispäivänä esiin ja sahasin siitä pätkän sulamaan.

Kävin kaupasta hakemassa salaattitarpeet ja Oolannin valkosipuliperunoita.

Keittiössä on pullo hyvää punaviiniä (Viña Albali Gran Reserva, 2012) kauan odottamassa käyttöä. Ihan yhdeksää vuotta se ei ole meillä ollut, mutta puoli vuotta ainakin.

Viini oli hyvää, ruoka erinomaista ja seura tuttua.

Illalla ennen nukkumaan menoa otin toisen lasillisen viiniä. Yleensä en viiniä juo edes ruuan kanssa, saati yömyssyksi.

Pari minuuttia jouduin hakemaan unta, mutta aamulla kun heräsin, kello näytti puoli yhdeksää. Oura kertoi, että tehollinen uniaikani oli yhdeksän ja puoli tuntia.

Olen ennätyskunnossa – unen suhteen!

Vahvasti epäilen, että olen saanut tämän viinipullon lahjaksi!

Lahja se myös on, että on tällaiset unet ihmislapsella.

Kaiken parantava ihmerohto?

Keittiön pöydällämme on jonkun viikon majaillut ruskea purnukka sisältäen pillereitä.

Eilen otin sen varovaisesti käteesi ja luin tekstin.
Siellä kerrottiin mm. näin:

Stressin hallintaan, edistää henkistä tasapainoa, jaksamista ja toimintakykyä, sekä nukahtamista ja unen laatua.
Siis pillerillä päivässä saa lähes täydelliseen elämään. Ja ainetta markkinoivien sivuilla vielä paljon enemmänkin hyvää ja kaunista.

Ennen kuin alan käyttää tätä ihmeainetta, avasin toisen ihmepurkin eli Googlen ja etsin sieltä käyttökokemuksia aineesta.

Ensimmäiset pari sivua olivat maahantuojan ja myyjien kertomuksia maailman kahdeksannesta ihmeestä, joka tuli näiden pillerien mukana elämään.

Sitten löysin aiheesta Tekniikan Maailman jutun. Siinä ei verrattu ainetta käyttäneitä ja muita. Siinä jutussa haettiin tietoa, oliko olemassa mitään tutkimusta tai testiä aineen vaikutuksesta. Mitään tieteellisesti suoritettua testiä ei sivistyneestä maailmasta löytynyt. TM ei suoraan sanonut, että pilleri olisi täyttä humpuukia, mutta rivien välistä annettiin ymmärtää, että rahat menevät Kankkulan kaivoon. 

Tai paremminkin humpuukin markkinoijille ja valmistajalle.

TM myös huomioi, että mainonnassa ei käytetty ilmaisua, että aine parantaisi sairauksia – sellainen kun on EU:ssa kielletty kaikenkarvaisilta hivenaineilta.

Tosin pitää muistaa, että ihminen on psykosomaattinen kaaos. Jotkut maksavat aineista itsensä kipeiksi, mutta saavat korvikkeeksi uskon ja uskohan siirtää vuoria.

Jos tämä humpuuki maksaisi tuplaten enemmän, niin todennäköisesti monet saisivat vielä järisyttävämpiä parannuksia elämänsä laatuun.

Sellainen on homo sapiens.

P.S.  En edes kokeillut pillereitä, vaikka siinä luvattiin fyysisen suorituskyvyn nopeaa kohentumista...

Uskon vahvasti, että purkin alla olevan Sudoku-lehden säännöllinen käyttäminen (ei sisäisesti) parantaa elämänlaatua enemmän kuin lumelääkkeet! 😉