Ensimmäinen
kunnon kesäpäivä täällä rannikolla.
Olen kuullut, että
ihan oikeat pyöräilijät harjoittelevat kiertämällä Kakskerran
järven, niinpä
lähdin kauppareissun jälkeen sotkemaan polkimia. Aurinko paistoi
eikä tuulikaan haitannut. Tosin kun keskinopeus on yli kaksikymmentä
kilometriä tunnissa, niin tyynellä säällä on koko ajan
kohtuullinen vastatuuli.
Otin mukaan litran juotavaa ja pari
geeliä energian saannin turvaamiseksi. Vaikka ei tällainen
rasvaprosentilla 24 varustettu lihava poika energiaa tarvitse –
sitä voi ottaa huoletta rasvakudoksesta vatsan
ulkopuolelta.
Ensimmäisen pysähdyksen tein Satavan saarella.
Siellä oli meidän kesämökki, jonka isäni rakensi yhden
kohtuullisen pätevän apumiehen kanssa. Hiukan minua se
silloin
kismitti,
en päässyt sinä kesänä ansiotöihin ja olin niin sanotusti p.a.
koko kesän ja
seuraavan talven.
Ajoin mökin lähelle ja otin kuvan siitä.
Ennen vanhaan siitä meni tie mutta nyt se vanha tiepohja oli
rakennettu täyteen talviasumuksia. Myös meidän mökkimme lienee
nyt ympärivuotisessa käytössä.
Pyörätietä pitkin pääsi
aina Kakskerran
saarelle asti
ja siihen saakka mäkiä oli varsin vähän. Järven kierto olikin
sitten mäkistä ja puolet siitä oli ilman pyörätietä. Liikenne
oli varsin rauhallista aamupäivällä sekä autojen että
pyöräilijöiden suhteen.
Siellä
näin pellolla patsaan, joka muistutti elävästi hirveä. Pysähdyin
sitä katselemaan, se ei minuuttiin hievahtanutkaan. Sitten se
kääntyi ja näin sen katseen suunnassa lähestyvän toisen hirven.
Rauhallisesti ne kohtasin ja tervehtivät toisiaan turvat vastakkain.
Sitten ne lähtivät jatkamaan matkaansa yhdessä. Lienevät olleen
viime vuoden poikastuotantoa.
Paluumatkalla
tilanne olikin sitten liikenteen
suhteen
toinen. Pyöräilijöitä tuli vastaan
kymmenittäin ja muutama kilpapyöräilijä ohitti meikäläisen
vauhdikkaasti.
Vähän Kakskerran kirkon jälkeen mutkaisessa
alamäessä tuli kaksi naista pyöräillen vastaan,
etumaisen
olemus vaikutti hiukan siskoltani Maijalta, mutta siinä vauhdissa en
ollut varma asiasta enkä kääntynyt perään tarkistamaan
tilannetta.
Jälkeenpäin selvisi, että Maija se oli!
Kaiken kaikkiaan matkaa tuli taitettua 54 kilometriä ja nettoaikaa kului alle kaksi ja puoli tuntia. Se oli pisin pyörälenkki moneen vuoteen.
|
Reitti ja statistiikka |
|
Hirvet. Kännykän kuvan tarkkuus on häkellyttävän hyvä |
|
Noin vuonna -65 valmistunut kesämökkimme. |