Kakskerran järven kierto

Ensimmäinen kunnon kesäpäivä täällä rannikolla.

Olen kuullut, että ihan oikeat pyöräilijät harjoittelevat kiertämällä Kakskerran järven, niinpä lähdin kauppareissun jälkeen sotkemaan polkimia. Aurinko paistoi eikä tuulikaan haitannut. Tosin kun keskinopeus on yli kaksikymmentä kilometriä tunnissa, niin tyynellä säällä on koko ajan kohtuullinen vastatuuli.

Otin mukaan litran juotavaa ja pari geeliä energian saannin turvaamiseksi. Vaikka ei tällainen rasvaprosentilla 24 varustettu lihava poika energiaa tarvitse – sitä voi ottaa huoletta rasvakudoksesta vatsan ulkopuolelta.

Ensimmäisen pysähdyksen tein Satavan saarella. Siellä oli meidän kesämökki, jonka isäni rakensi yhden kohtuullisen pätevän apumiehen kanssa. Hiukan minua se silloin kismitti, en päässyt sinä kesänä ansiotöihin ja olin niin sanotusti p.a. koko kesän ja seuraavan talven.
Ajoin mökin lähelle ja otin kuvan siitä. Ennen vanhaan siitä meni tie mutta nyt se vanha tiepohja oli rakennettu täyteen talviasumuksia. Myös meidän mökkimme lienee nyt ympärivuotisessa käytössä.

Pyörätietä pitkin pääsi aina Kakskerran saarelle asti ja siihen saakka mäkiä oli varsin vähän. Järven kierto olikin sitten mäkistä ja puolet siitä oli ilman pyörätietä. Liikenne oli varsin rauhallista aamupäivällä sekä autojen että pyöräilijöiden suhteen. 

Siellä näin pellolla patsaan, joka muistutti elävästi hirveä. Pysähdyin sitä katselemaan, se ei minuuttiin hievahtanutkaan. Sitten se kääntyi ja näin sen katseen suunnassa lähestyvän toisen hirven. Rauhallisesti ne kohtasin ja tervehtivät toisiaan turvat vastakkain. 

Sitten ne lähtivät jatkamaan matkaansa yhdessä. Lienevät olleen viime vuoden poikastuotantoa.

Paluumatkalla tilanne olikin sitten liikenteen suhteen toinen. Pyöräilijöitä tuli vastaan kymmenittäin ja muutama kilpapyöräilijä ohitti meikäläisen vauhdikkaasti.

Vähän Kakskerran kirkon jälkeen mutkaisessa alamäessä tuli kaksi naista pyöräillen vastaan, etumaisen olemus vaikutti hiukan siskoltani Maijalta, mutta siinä vauhdissa en ollut varma asiasta enkä kääntynyt perään tarkistamaan tilannetta.
Jälkeenpäin selvisi, että Maija se oli!

Kaiken kaikkiaan matkaa tuli taitettua 54 kilometriä ja nettoaikaa kului alle kaksi ja puoli tuntia. Se oli pisin pyörälenkki moneen vuoteen.

Reitti ja statistiikka

Hirvet. Kännykän kuvan tarkkuus on häkellyttävän hyvä

Noin vuonna -65 valmistunut kesämökkimme.