Pasianssi-päivä!

Kävin eilen viemässä riistakameran Möljälle, kävelin mennen tullen. Kamera oli kaulassani valmiina ikuistamaan hirvet, sudet ja muut metsän eläimet.

Vasta laskeutuessani mäen huipulta kohti Möljän suoaluetta kohtasin ensimmäiset valkohäntäpeurat. Katseeni oli suunnattu suolle ja edestäni lähti kaksi peuraa pakoon, etäisyyttä niihin oli alle kaksikymmentä metriä. Lähestyin hiljaa vastatuuleen, eivät nähneet minua aikaisemmin. Mutta niin nopeita olivat, etten niitä kuvaamaan ehtinyt.
Alhaalla näin kaksi kurkea, jotka lähtivät pakoon, jälleen myöhästyin.
Paluumatkalla näin vielä yhden peuran läheltä, kuvaa en saanut. Kyllä täällä niitä on runsaasti, kun keskellä päivää näkee kolme otusta.

Järvellä pysähdyin jututtamaan mökkiläistä. Viime syksynä myytiin toinen järven rannan tontti, jolla on rakennusoikeus. Järvi on suojelukohde eikä sinne muita mökkejä tulekaan. Uutta omistajaa ei ole vielä näkynyt eikä hän ole ainakaan rakennuslupaa hakenut.
Sain opastusta järven uudesta eliöstä. Se on jonkinnäköinen etana, jolla on pyöreä kotilo selässään – vaikka eihän kotilot ole etanoita. Kuulemma niitä on pari vuotta näkynyt, minulle tämä oli ensimmäinen kerta.

Tänään on kansainvälinen pasianssipäivä. Osallistuin Microsoftin Solitaire juhlaturnaukseen, jossa oli kisa ja kaikki pelit ratkaistuaan saa 10.000 pistettä. Se on ainoa palkinto, joka minulla on tässä harrastuksessa saamatta.
Tänään onnistuin ratkomaan kaikki ja sain siitä kunniakirjan. Ai että mä olen nyt ylpeä! 😜

Uusi kotilolaji?

Kirsikat kukkivat jo saaristossakin!

Pääsin kymppitonnareihin!