Me saimme nauttia kolme päivää Gaia-koiran seurasta.
Tosin vain
päivät, joten saimme nukkua yöt rauhassa – tosin nämä meidän
hoitokoirat ovat molemmat sellaisia, että ne parantavat
yöuntamme.
Kyllä näihin päiviin muutakin mahtuu kuin koiran
hoitoa.
Sisareni Maija oli polvileikkauksessa viime
keskiviikkona ja me Leenan kanssa haimme hänet pois Neo-sairaalasta
eilen torstaina.
Leikkaus sujui hyvin ja Maija nukkuikin hyvin
jo viime yön kotonaan. Pikkusisko Leena on hänen apunaan viikon
verran. Sen jälkeen polvi pitäisi olla siinä kunnossa, että hän
pärjää yksinkin.
Leikkaavan lääkärin mukaan polvi oli
todella huonossa kunnossa, mutta Maija kyllä sen kanssa kävi vielä
suunnistamassa viime talvena.
Ja uskon, että hän on taas
seuranani suunnistuksissa ensi vuonna
–
on hän sen verran sitkeä sissi.
Tietysti sillä
edellytyksellä, että minä saan itseni siihen kuntoon, että
uskallan lähteä tasapainoilemaan metsän siimekseen.
Varsinkin
kun täällä päin
Suomea on maan tihein susikanta nykyään.
Tosin ei ne sudet
meikäläisestä paljon perusta, täällä kun tarjolla määrättömästi
nuorta peuran lihaa!
Olihan meillä tässä välissä juhlatkin, kun Ulla täytti vuosia!
 |
| Me käymme usein Gaian kanssa tällä kadulla. Jostain syystä Australian lammaskoirilta katkaistaan häntä, niin että se on todella töpöhäntä. Se ei kyllä koiraa tunnu haittaavan, se katselee tarkasti nimikkokatunsa kylttiä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti