Olemme taas palanneet saariston suojaan helteitä pakoon - tosin niistä ei tänä kesänä ole tarvinnut pahemmin kärsiä.
Hyvä niin, minulla on tämän kesän projekti vielä pahasti kesken.
Eilen aloitin kaadetun lehtipuun tyviosan halkaisun klapeiksi.
Puu sattuu olemaan paju ja tyven halkaisija noin 40x60 cm. Meikäläisen varusteilla ahersin sen alimman osan kanssa tunnin verran. Lämmin tuli, mutta en sitä klapeiksi saanut - pitänee ottaa moottorisaha avuksi. Se ei kyllä ole nopein tapa halkaista puuta...
Nyt alan ymmärtää kun puun kaatanut Trygve totesi, että meinaat siis tehdä tästä pajusta klapeja hieman pirullisesti hymyillen.
Saunapolun varrella kasvaa ikivanha omenapuu, joka jaksaa vuodesta toiseen tehdä hedelmää. Sen verran kirpeitä ovat, ettei niitä oikein syödä passaa.
Mutta kun tonttimme alueella vaeltaa paljon kauriita, niin ne ovat havainneet sen alla olevan suojaisan makuupaikan. Kaiken lisäksi syksyn tullen siellä voi levätä suu auki ja odotella kun herkullinen lounas putoaa suuhun.
Ainoa vika tässä asiassa on se, että kauriit kantavat turkissaan punkkeja, jotka verta nautittuaan pudottautuvat tontillemme ja aiheuttavat meille ihmisille ongelmia.
En kuitenkaan ole vielä kaatanut omenapuuta, koska näistä hedelmistä voin tehdä omenahilloa, jota nautin aamupuuroni kanssa
Elämä on valintojen tekoa. Oikeaa on vaikea joskus löytää niin minulla kuin maamme hallituksella...
 |
| Tässä omenapuun tyvi. Keskellä on aukko, jonka peurat ovat tehneet. Sieltä löytyy peuraa/kauriin makuujälkiä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti