Ollaan oltu koko viikko kotona Turussa.
Täällä on ollut kaikenlaista rientoa ihmislapsen ajan kuluksi. Nurmikon leikkuuta, suunnistusta, siivoamista ja ruuan laittoa.
Keskiviikkona kävin suunnistamassa Kupittaalla. Se oli jonkinlainen sprintti, mutta monet esteet, joita oli viritetty jonkin tapahtuman takia aiheuttivat sen, että esteitä ei ollut kartassa ja aiheuttivat ainakin minulle pitkiä kiertoja ja suuria virheitä.
Tosin suurin vika taisi olla vinttikammarini toiminnassa...
Huolimatta vajaasta palautumisesta rohkenin mennä keinoälyn vaatimalle pitkikselle eilen.
Vauhti oli edelleen hidas ja ihmettelin kun syke ei noussut kovin ylös edes ylämäissä.
Kun pari tuntia oli kulunut, niin jopa syke nousi eikä vaikuttanut siltä, että mittarissa olisi vikaa. Eikä vikaa ollut pahemmin juoksijassakaan, tavoitteena oli juosta vartin vajaat kolme tuntia. Tein lopussa pienen arviointivirheen ja viisi minuuttia ennen ajan täyttymistä olin kotiovella - en sentään lähtenyt tekemään sakkolenkkiä.
Minulla oli litra juomaa repussa - se riitti juuri ja juuri loppuun asti. Lämpötila oli yli kaksikymmentä astetta, joten enemmän olisi kyllä mennyt. Näissä lämpötiloissa juostessa kuluu kilon verran nestettä kropasta. Minulla kun näissä vauhdeissa on aina välillä kävelyä, niin kulutus lienee huomattavasti vähemmän.
Tänään aamulla kroppa oli hieman kankea, mutta mitään suurempaa ongelmaa ei ollut havaittavissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti