Ihmeellinen luonto

Kuvasin meidän mökin pihassa kaksi etanaa sateen jälkeen. Kysyin tekoälyltä mitä nämä oikein puuhaavat.
Sain vastauksen:

Kuvassa on kaksi pantterietanaa (tieteelliseltä nimeltään Limax maximus), ja ne ovat aloittelemassa tai suorittamassa erittäin tyypillistä ja akrobaattista parittelurituaaliaan.

Mitä ne puuhaavat?

Pantterietanoiden lisääntymisprosessi on yksi eläinkunnan erikoisimmista:

• Kaksineuvoisuus: Kaikki yksilöt ovat hermafrodiitteja, eli niillä on sekä koiraan että naaraan sukuelimet. Ne voivat hedelmöittää toisensa samanaikaisesti.
• Rituaalin alku: Kuvassa etanat liikkuvat peräkkäin ja seuraavat toistensa limajälkiä. Tämä on alkusoittoa varsinaiselle parittelulle. 
• Liman varassa roikkuminen: Pian tämän jälkeen ne kiipeävät korkeammalle paikalle (kuten puun rungolle, seinälle tai kivelle), kietoutuvat toisiinsa ja laskeutuvat alas paksun, ilmassa roiskuvan limalangan varassa. 
• Sukuelinten kohtaaminen: Roikkuessaan ne työntävät päänsä sivusta ulos suuret, läpikuultavan sinertävänvalkoiset sukuelimensä. Nämä elimet kietoutuvat yhteen spiraaliksi, jonka kautta ne vaihtavat siittiöitä. 
  
  
  

  

  Kyllähän näitä mökin ympäristöstä löytyy.
  Mutta ensi kerran näin niiden aktin alun.

  
  

Suunnistusta Nauvossa

Palasimme tänään Nauvoon ja heti pääsin suunnistuksen pariin.
Heinäkuussa Pargas IF:n torstairastit järjestetään täällä ja niihin on siis pakko päästä.

Menin paikalle pyöräillen, kun matkaa oli mökiltä vain viisi kilometriä.

Olisin ottanut 2 km radan, mutta kun se oli vain 1,1 km, niin oli ihan pakko mennä keskipitkälle, joka oli 3,23 km. Ja tiesin, että tässä maastossa se tietää yli tunnin suunnistusta.

Ykkönen oli helppo, mutta kakkoselle sai jo suunnistaa. Varsinkin kun mittakaava oli 1:10.000 ja kartan päivitys oli ainakin kymmenen vuoden takaa.

Kolmonen oli helppo, kun siinä oli pysäyttävä polku ennen rastia.
Nelonen oli jo vähän vaikeampi, kolminkertainen Jukola-voittaja hävisi minulle siinä kolmisen minuuttia.
Vitoselle pystyi käyttämään polkuja, siis helppo.

Kutoselle mennessä kartta antoi alkumatkasta ihan väärää tietoa ja varmaan sen takia etsin rastia nelisen minuuttia sata metriä ennen. Uskoin olevani rastikumpareiden kohdalla, rastilippua ei ollut ja totesin, että antaa olla. Lähdin maalia kohden, mutta vähän matkaa käveltyäni näin pari kumparetta ja rastilipun.

Seiska löytyi hyvin, mutta kasille meno oli kamalassa maastossa hidasta ja voimatkin alkoivat olla finaalissa. Myös jano oli hirmuinen.

Rastipiste oli helppo kuten loputkin rastit.
Sijoitus oli 13/22, johon olin oikein tyytyväinen.