Viimeksi kirosin maastoa, kun jalka ei nouse ja vauhti on hidasta - siis kävelyä.
Tänään taas sama juttu. Mutta alan ymmärtää, että se ei olekaan maaston vika.
Syy on yksinkertaisesti se, että jaloissa ei ole voimaa.
Olen koittanut rukoilla - se ei auta, sillä ei kunto nouse.
Pitänee siis alkaa ylämäkitreenit. METSÄSSÄ!
Sen jälkeen suunnistus alkoi sujua hiukan paremmin. Kyllähän sitä tällä iällä hitaasti kävellen rastit löytyvät. Paitsi siis tätä saatanan ykköstä!
Sijoitus oli 13/19, joten muillakin oli vaikeaa.
Laitan vielä tulokset kartan alle, olen nimittäin vaihtanut seuraa!
On kauniita piruetteja! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti