Tulimme takaisin Nauvoon eilen illalla. Täällä mökillä meillä tarkka järjestys vallasväen ja palvelusväen välillä.
Rouvalla on
sisällä polttava vessa, saa siis rauhassa ja sateelta suojassa
tehdä aamu- ja muut toimensa.
Minä ja mahdolliset vieraat
käymme sitten puuceessä puron vieressä. Siellä voi tehdä
toimensa ovi auki vehreään luontoon ja kuunnelle lintujen
liverrystä.
Kun kävin siellä aamusella sateessa, en kuullut
mitään, koska kuulokojeestani oli paristot loppuneet.
Laitoin
kännykässäni muuttolintujen tunnistusohjelman päälle, niin se
kyllä tunnisti lintuja: kirjosieppo, pensaskerttu, talitiainen,
kuusitiainen, kiuru, vihervarpunen ja rautiainen.
Kerralla en
valmistunut ja parin tunnin päästä puin taas saappaat jalkaani ja
vaelsin uudelleen puron varteen.
Nyt kuulin sateen ropinan
lisäksi lintujen laulun. Niistä en kyllä montaa lintua tunnista,
sävelkorvani on samaa tasoa kuin lauluääneni! Eilen illalla
tunnistin kyllä käen kukunnan. Kerroin sen Ullalle, joka kysyi:
kuinka monta kertaa se kukkui. Vastasin neljä kertaa, sehän tietää,
että elonvuosia on minulla jäljellä neljä.
Toisella kertaa
lintuhavainnot olivat: pajulintu, kirjosieppo, hernekerttu,
pensaskerttu ja peippo. Täällä näitä kerttuja vilisee, kun
vieressä on rantaruovikko, jossa niiden on hyvä elää ja pesiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti