keskiviikko 28. tammikuuta 2026

Varhan suosikkipoika

Paljon on rapaa heitetty Varhan eli Varsinais-Suomen hyvinvointialueen niskaan.

Omasta puolestani en todellakaan kuulu tähän joukkoon.

Elokuun alussa koin voimakkaita huimausoireita. Kävin ensin yksityislääkärille, kun tällainen elämän kalkkiviivoja lähestyvä yli 65-vuotias sai erikoishinnalla käynnin yksityisellä puolella.

Sieltä sain hyvän palvelun ja myötätuntoa. Kun syytä emme löytäneet, hän kehotti kääntymään erikoislääkärin puoleen. Siis jatkoin yksityisellä puolella. Siellä koputeltiin hiukan enemmän ja kävin myös pään magneettikuvauksessa. Sekään ei tuonut valaistusta ongelmaani ja totesin lääkärille, että lienen luulosairas. Hän ei oikein siihen uskonut ja lupasi laittaa viestiä Varhan suuntaan että jatkaisivat tutkimuksia.

Kotonani asuva omalääkärini 55 vuoden kokemuksella on tehnyt päätelmän, että muisti minulla on sitä tasoa, että pian ne ottavat minut sisään, jollei asialle tehdä mitään. Varsinainen omalääkärini Varhassa otti asian sen verran vakavasti, että järjesti minut muistitestiin.

Siellä vietin vajaat kaksi tuntia testattavana ja mukavia tehtäviä tehden. Osasta selvisin oikein hyvin mutta parissa matalikossa köli kosketti kiveen.

Kävin perusteellisissa labrakokeissa sekä muistin että huimauksen takia. Oman tulkintani mukaan selvisin niistä kiitettävästi ja uusi Varhan palkkalistoilla oleva omalääkärini, joten en vielä ole tavannut, antoi myös minulle kiitosta.

Sain tänä aamuna muistipuolelta puhelinsoiton. Hoitaja totesi, että muuten ne labratulokset olivat OK, mutta se huono kolesteroli-luku liian korkea. Kehotti kiinnittämään huomiota huonojen rasvojen käyttöön.

Mutta sanoi, ettei hän sen takia soittanut. Muistilääkäri oli käynyt läpi minun tietoni ja sanonut hoitajalle, minun pitäisi mennä vielä yhteen labrakokeeseen. Se on sellainen, että ne tutkitaan oikein ulkomailla asti ja tulos tulee parissa viikossa. Siinä tutkitaan jospa minulta löytyisi joku Alzheimerin esiaste, jota voisi vielä hoitaa niin, ettei minua tarvitsisi viedä hoitokotiin ja pakkopaitaan...

Lääkäri ei näitä vaihtoehtoja esittänyt - ne ovat omia päätelmiäni mahdollisuuksista.

Hieman olen ihmetellyt Varhan aktiivisuutta ja ripeää toimintaa kohdallani.

Olen päätynyt siihen, että toiminta johtuu aurinkoisesta suhtautumisestani elämään ja Varhaan... 👌

Kuva kopsattu Varhan etusivulta.


tiistai 27. tammikuuta 2026

Luetun ymmärtäminen

Kirjoitettua äidinkieltämme voi tulkita monin tavoin.

Ohessa vanhasta lehdestä leikattu otsikko meidän ihmeteltäväksi.

Ensimmäinen tulkintani oli se, että susi ja sen omistaja hyökkäsivät pyörälenkillä olleen koiran kimppuun Raahessa. Kun se ei tuntunut uskottavalta piti lukea uudestaan.

Sitten oivalsin, että koira oli pyöräilemässä - kuten koiran isäntäkin - ja näiden kimppuun hyökkäsi joko susi tai herra Susi. Kun tämäkin meni yli horisontin, niin uusi lukukerta.

Olisikohan siinä tapahtunut niin, että koiran omistaja oli pyörälenkillä, koira juoksi vierellä hihnassa, joka oli isännän kädessä ja paikalle tupsahti susi.

Mutta tämähän on nykyään Suomessa niin tavanomainen tapahtuma, että tuskin siitä lehteen juttua laitettaisi?



sunnuntai 25. tammikuuta 2026

Toinen sydän, please

Täällä pohjoisella pallonpuoliskolla napapiirin läheisyydessä ei sydäntalvella tarvita muuta parannusta kuin toinen sydän ihmislapselle.

Ei sen takia, että voisi menettää sydämensä useampaan kertaan epäonnistuneen rakkauden takia vaan näiden pakkasten takia.

Ainakin tällaisella heikon ääreisverenkierron omaavalle olisi oikein hyvä, että verta pumppaisi kaksi sydäntä, toinen perinteiseen tapaan vasemmalla puolella ja toinen oikealla.

Mulla on ollut pari päivää lenkkikaverina tolleri Koda.
Olen havainnut, että kun pakkasta on toistakymmentä astetta, niin vasemman käden sormet säilyvät kohtuullisen lämpiminä tunnin koiralenkillä, mutta oikealla puolella sormien väri vaihtuu kauniin punaisesta vitivalkoisiksi.

Ilman minkäänlaista lääketieteellistä koulutusta olen päätellyt, että vasemmistolainen sydämeni ei jaksa pumpata ja imeä sitten takaisin sitä verta riittävän tehokkaasti.

Evoluutio ei ole pystynyt vuosimiljoonien aikana kehittämään toimivaa kaksisydänjärjestelmää, vaikka meille on kehittynyt kaksi silmää, jalkaa, kättä, korvaa, sierainta ja kivestä.

Ihmisen pitäisi tarttua toimeen ja kehitellä tuleville ihmisille kaksi sydäntä.

Ja toinen olisi sitten myös varaosana - jos sydänkohtaus koittaa toisella puolella, niin toinen puoli porskuttaa ja elämä jatkuu. Jos ei ikuisesti, niin sen aikaa kun viallinen on vaihdettu uuteen.

Kuvassa Koda tunnin lenkin jälkeen.
Näennäisesti se on kestäyt pakkaslenkin hienosti.
Mitä nyt nuo jalat ovat paleltuneet aivan valkeiksi!  😁😜


perjantai 23. tammikuuta 2026

Kylähullu Davosissa

Kaikkien rakastama kylähullu Trump taiteili eilen Davosissa.

Harvoin hullujen huoneeseen kuuluva vanhus pääsee esiintymään sadoille miljoonille ihmisille suoraan ja tiedotusvälineiden avustuksella.

Se höpisi toista tuntia sekavia. Välillä puhui Islannista ja muisti pari kertaa puheensa aikana, että kyse olikin Grönlannista.
Hän muisti myös mainita, että kaikki maailman ongelmat johtuvat pelkästään edellisestä presidentistä Bidenista. 

Trump puhui myös taloudesta ja esitteli tukun valheita yleisölleen, jotka yrittivät olla sen näköisiä kuin puhuja olikin täysissä järjissä.

Hän koki tärkeäksi rupatella myös mitä hänen autonkuljettajansa tienaa.

Tämä älyn valo kertoi myös alentaneensa lääkkeiden hintaa virkakaudellaan 600 prosenttia. Elon laskuopin mukaan se lienee mahdotonta. Mutta se ei haittaa tätä oppinut, joka on tietonsa ammentanut televisiota katsomalla...

Tässä pitää toivoa ja rukoilla, että tämä vanhus kuolee hyvin nopeasti luonnollisella tavalla.
Jos se ei ole mahdollista, kyllä mulle kalpaa, että joku ampuu äijän seulaksi.
Tosin se on saanut aikaiseksi mittaamattomia vahinkoja läntiselle demokratialle.

Rukoilkaamme!

 


Kuvakaappaus netistä.
Tallensin kuvan nimellä DDT kun piti kirjoittaa DT.
Tuo mieshän onkin pahempi kuin DDT maapallon sivilisaatiolle.
Kukin voi päätellä mielessään oliko kyseessä vahinko.
Kuvan perusteella voisi kuvitella, että mies on järjissään.

tiistai 20. tammikuuta 2026

Street-O, Turku

Juoksukeli oli tänään hieman liukas,
Onneksi jalassa oli syksyllä hankitut Sarvat ja niissä nastat hyvässä kunnossa.

Minulla ei ollut ongelmia mutta edelleni käveli mies, joka kaatui. Mutta hän selvisi siitä hyvin eikä ainakaan kertonut loukanneensa itseään, kun kysyin.

Kiertosuunta vastapäivään.

Alku 32-53-36-22.
Siitä olin jo lähdössä suoraan lounaaseen, ennen kuin tajusin, että pitääkin mennä korttelinväli etelään.

Eli jatko 52-25-24-23-56, sinne olisi kait pitänyt mennä vasemman kautta, niin olisi säästynyt nousumetreiltä. Mutta tällä akrtalla on vaikea lukea korkeuskäyriä.

Edelleen 43-44-11-26-46, tässä ajauduin ohi rastin. Taisi jo väsymys häiritä kartanlukua ja jouduin palaamaan takaisin rastille!

Tarkoitus oli mennä vielä rastille 33, mutta askel alkoi sen verran painaa, että menin suoraan 51:lle ja maaliin.

Eli aikaa jäi käyttämättä, olisin kyllä hyvin ehtinyt hakemaan 33:n.



sunnuntai 18. tammikuuta 2026

Kylähullu Floridasta

Kun tämä narsistinen puhekone D. Trump valittiin - valitettavasti - toisen kerran USA:n presidentiksi, alkoi todella tapahtua.
Mies on täysin Putinin taskussa ja toteuttaa ainakin Ukrainan suhteen kaikkia Putinin haluja ja neuvoja.

Tämä aiheuttaa Euroopalle suuria ongelmia, kun suuret Länsi-Euroopan maat ovat naiiviudessaan laiminlyöneet puolustusvoimien ylläpidon. 

Valitettavan harvalla Euroopan maalla on käytettävissään koulutettuja varusmiehiä tarttumassa tarvittaessa aseisiin ja tämähän on Putinilla tiedossa ja hän saattaa sitten kun Ukraina on pois pyyhitty, siirtää joukkonsa Suomen ja Balttian maiden suuntaan.

Siihen menee vielä aikaa, mutta nyt Trump on siirtänyt sairaan huomionsa Grönlantiin. Hän on ilmoittanut, että Venäjä ja Kiina ovat tulossa käyttämään Grönlantia omiin tarkoituksiinsa.
Onko Putin ajanut tämän ajatuksen Trumpin aivoihin - vai onko hänellä enää omia aivoja, ainoastaan venäläisten aivopesemät jäänteet?

Toivottavasti amerikkalaiset pikaisesti yhdistyvät Trumpia vastaan ja hoitavat hänet pakkohoitoon. Ymmärtäväthän jo kaikki kouluttamattomatkin, että hän ei ole sopiva henkilö missään suhteessa toimimaan ydinasevaltion peräsimessä.

Mitä pikemmin sen parempi...

Kuvakaappaus Facebookista.

Jolleivat amerikkalaiset tee tätä, niin sehän jää sitten meidän eurooppalaisten hommaksi!
Kuvakaappaus Facebookista.


tiistai 13. tammikuuta 2026

Suunnistuskausi avattu

 Vuoden ensimmäinen suunnistus lumisella ja raskaalla reitillä.

Olin tehnyt pidemmän suunnitelman, mutta jouduin lyhentämään sitä alusta alkaen. Vauhtini oli hidasta ja virheitäkin tuli.

Heti ensimmäisellä rastilla 51 tuli virhe, kävin kääntymässä kujan päässä ennen kuin uskoin, että rasti oli jo ohitettu. Lumisade oli loppunut juuri ennen lähtöäni eli kaikki oli tasaisen valkoista.
Valitettavasti myös pääkoppani sisällä.

Seuraavat rastit 52 ja 53 kolme menivät hyvin, tosin jätin väliin rastit 16 ja 31.

Matkalla 41:lle en ymmärtänyt kartasta mitään ja tein pienen sakkolenkin ja kaiken lisäksi vastaukseni oli väärä!

54 oli koulun pihalla ja siellä minulla oli noin sata seuralaista katsomassa rauhallista rastityöskentelyäni.

Osa koululaisista seurasi minua jyrkkää mäkeä alas luistelukentälle. Heillä laskeutuminen sujui huomattavasti ripeämmin kuin tällaiselta elämän loppusuoraa taivaltavalta ukon rähjältä!

Seuraavaksi piti mennä rastille 42 mutta katsoin kelloa ja totesin, että kiipeäminen ylös rastipisteelle jää tällä kertaa.

55 ja 46 löytyivät sovinnolla ja aikaakin jäi käyttämättä pari minuuttia.

Sormet jäätyivät jo alkumatkalla ja otin sormet pois paikoiltaan ja pidin ne nyrkissä lämmittääkseni niitä. Se hidasti ja vaikeutti kartanlukua ja vastauksien tekoa.

Tästä lienee helppoa parantaa suoritustasoa... ???

Lähtö tuolta kolmiolta rastien 21 ja 36 välillä.
Minulla oli auto parkissa siitä sata metriä etelään ja käynnistin kelloni siitä.
Sen takia reitissäni on millin rako siinä kohtaa.
Kävin siis lähdön ja maalin kautta, joten suoritukseni hyväksyttävissä.

Kauppakeskus Mylly on rastin 32 pohjoispuolella.


Yksinäisen hautaus

Tänään oli Turun Sanomissa kertomus yksinäisen ihmisen hautaamisesta. Kuvassa oli pappi ja kanttori läsnä tilaisuudessa, muita ei ollut jos lehtihenkilöt jätetään laskuista.

Minä olin 15-vuotiaana kesätöissä setäni Eskon luona Kontiolahdella.
Olin siellä pari kuukautta Eskon apulaisena. Hänellä oli kauppapuutarha, hautaustoimisto ja hän hoiti myös seurakunnan ulkoalueiden nurmikot ja istutukset.
Hänellä oli yksi palkattu apulainen, mutta hänellä oli kesäloma ja minä hoidin apulaisen tehtävät.

Eskolla oli kaksi tytärtä. Kun poikaa ei ollut, niin hän opetti minulle monia asioita. Esimerkiksi autolla ajoa. Kerran ajoin Eskon pakettiauton Joensuusta Kontiolahdelle - rattiin pääsin vasta kaupungista poistuttuamme.
Hänen talonsa vintillä oli arkkuja odottamassa käyttöä. Kerran Esko lupasi minulle kympin, jos nukun yöni yhdessä arkussa. Totta kai tartuin syöttiin, mutta puolilta öin hän tuli vapauttamaan minut.

Toisen kerran hän kertoi illan hämärtyessä vieneensä keskelle hautausmaata jonkin esineen, lupasi jälleen kympin jos käyn sen hakemassa. Hain, mutta paluumatkalla tuli vastaani valkeaan lakanaan pukeutunut haamu. Lensin takaisin Eskon talolle, joka oli siis hautausmaan vieressä. Hetken päästä sinne palasi myös Esko käsivarrellaan lakana!

Siihen työhöni siellä kuului mm. nurmikoiden ajo ja hautojen kaivaus. Yhden haudan kaivoin, onneksi se piti kaivaa hiekkamaahan enkä joutunut fuskaamaan haudan syvyydestä. Silloin vuonna 1962 se tapahtui käsivoimin lapiolla.

Ja osallistuin yhden yksinäisen ihmisen hautaukseen.

Meitä oli paikalla neljä henkilöä: pappi, kanttori, Esko ja minä.
Tilaisuus oli koruton, papin puheet lyhyen kaavan mukaan. Ja lopuksi me neljä laskimme arkun hautaan.

Kukkia ei laskettu. Kun muut olivat poistuneet, minä loin haudan umpeen.

Amen.

Kuvakaappaus TS:n jutusta.


maanantai 12. tammikuuta 2026

Muistitestissä

Kun ihminen hankkii näitä vuosirenkaita muuallekin kuin vatsan ympärille, niin tuppaa kaikki toiminnot hidastuvan.
Läheiseni ovat huomanneet, että unohtelen mielelläni muitakin kuin hankalia asioita.
Enkä ole niin sinisilmäinen, ettenkö itsekin - ja ensimmäisenä - ole huomannut tämän asian.

Otin yhteyttä viime vuonna Varhan muistikeskukseen ja sain ajan testaukseen tälle päivälle.

Siellä vietin rattoisasti puolitoista tuntia viehättävän naishenkilön seurassa.
Olimme vaimon kanssa täyttäneet kaavakkeen, johon me molemmat erikseen vastasimme samoihin uteluihin. 
Nämä annoin testaajalle sinne mennessäni. Hän omaksui tiedot salamannopeasti - oli ilmeisesti lukenut vastaavia satoja kertoja.

Sitten hän alkoi tehdä testejään.
Suurin osa niistä oli helppoja insinöörin koulutuksella ja shakkia ja muita tehtäväpelejä harrastavalle.

Mutta ne, joissa piti painaa mieleen sanoja ja muistaa ne sitten muutaman minuutin jälkeen, varsinkin kun välillä oli tehty jotain ihan muuta, niin enää ei tullut täysiä pisteitä.

Niissä en todellakaan ollut mikään kympin poika. Mutta se oli tuttua kouluajoilta, ainoa missä pärjäsin koulussa hyvin oli matematiikka.

Käyn vielä verikokeissa ja sen jälkeen tiedot viedään lääkärille, joka sitten päättää jatkotoimenpiteistä.
Välitöntä kuolemantuomiota ei minun testaajan mielestä tarvitse pelätä.  

sunnuntai 11. tammikuuta 2026

Tietyömaa Nauvossa

 Tuli käytyä viikonloppuna Nauvossa.

Oli kaksikin syytä. Juha oli siellä viettämässä viikonloppua koiransa kanssa ja hain hänet pois sieltä lauantaina. Oli joutunut pakosalle kun heidän talossaan vietettiin tyttöjen päivää.

Mutta suurin syy käyntiin oli se, että sain tiedon, että kaivon porari oli raskaalla autollaan yrittänyt mennä meidän mökkitietä työmaalleen.
Porarilla oli hiukan huonot tiedot kohteestaan - sinne kun ei meidän mökkitietä pitkin edes päässyt.

Tiemme johtaa kolmelle kesämökille, sitä pitkin ei pääse millekään muulle tontille ja mereen. Eli siinä kävi niin, että kuormuri joutui peruuttamaan takaisin ja samalla se teki melkoiset urat savipatjan päällä kelluvaan tiehemme. Kyllä se kuivana kesänä kestää raskaankin auton, mutta kun koko syksyn oli taivaalta valunut vettä niin ei se enää joulukuussa kestänyt.

Kun sain tiedon asiasta, niin lähetin porarille tulikivenkatkuisen palautteen ja kehotin laittamaan tien henkilöautolla ajettavaan kuntoon pikaisesti.

Parin kilometrin päässä mökistämme asuu Tryggve ja hän oli perjantaina ollut laittamassa tien kuntoon. Sorakuorma ja lanaus päälle, niin valmista tuli.
Sitten kun routa sulaa, niin nähdään tarvitaanko lisätöitä.

Saaristossa asuu myrskyjen kovettamat ihmiset ja heillä hommat hoituu.

Tähän asti porari oli päässyt autollaan.
Tässä kohtaa ei pahemmin upottanut, kun tien alla oli muutakin kuin savea.
Mutta tästä taaksepäin olikin sitten puoli metriä syvät urat - siitä ei henkilöautolla olisi päässyt ajamaan.


Tässä tämän hetken tilanne.
Kevättä odotellen! 


torstai 8. tammikuuta 2026

Pakkasukko

Tällaisen tavoitteellisen urheilijanuorukaisen on treenattava, vaikka ulkona olisi vähän kylmää (- 9 astetta) ja tuultakin kohtuullisesti. Kun tuulen suunta oli tuolta putinistien mailta, niin se ei ollut mitään hyväilevää henkäystä.

Pari päivää olen ollut hiukan laiskana ulkoilun suhteen, niin päätin hölkätä tunnin lenkin. 

Vaatetta oli riittävästi (= liikaa) päällä, joten kylmä ei tullut. Alkumatka juoksin vastatuuleen ja kun käännyin takaisin päin, paita oli jo hieman kostea selkäpuolelta. Silloin tunsin hetken pientä vilunväristystä.  Se meni ohi kun nosti hieman vauhtia ja käänsin suuntaa sivutuuleen.

Jalassa oli normaalit lenkkarit ilman nastoja. Ei niillä mitään ongelmaa ollut, hiukan askel lipsahteli liukkaimmilla paikoilla. Sen verran alla oli kovaa lunta, että helpompi ja miellyttävämpi olisi ollut juoksu nastalenkkareilla.

Tänään jätin ne kotiin, kun talvi näyttää jatkuvan ja edessä on varmasti jäisiä kelejä. Silloin on pakko laittaa nastarit alle.

Ensimmäinen vaimoni väittää, että nenäni muuttuu mustaksi kylmillä keleillä.
Ei tuo klyyväri minusta mikään musta ole -
enempi näyttäisi siltä, että olen siniverinen.👌



keskiviikko 7. tammikuuta 2026

Lipeäkalaa

Tänään oli vuorossa vuotuinen lipeäkalalounas Maijan luona.

Sisareni on tarjoillut sitä kerran vuodessa joulun aikoina – vanhaa vuosikymmenistä traditiota noudattaen.

Eihän se lipeäkala koostumukseltaan ja hajultaan mitään maailman parasta juhlaruokaa ole.

Mutta sitä olen koko elämäni ajan nauttinut kerran vuodessa ja itse asiassa se maistuu nyt vanhemmalla iällä paremmalta tai jopa hyvältä!

Osa syy on tietysti se, että hajuaisti ei enää tunne tuoksuja kovin hyvin ja näkökin on hyvin valikoiva.

Mutta hyvä valkoinen kastike ja riittävä määrä suolaa ja pippureita tekee siitä oikein maittavan.

Jos olen rehellinen, niin en kyllä tätä ruokaa kaipaa ennen seuraavaa joulun aikaa.

Tällaista se on.
Itse kala jää näkymättömiin kastikkeen alle.
Kuvan unohdin ottaa pöydässä, tämä on kaapattu K-kaupan sivuilta.
Kuva on lähes yhtä hyvän näköinen kuin nauttimamme! 😂



maanantai 5. tammikuuta 2026

Huijaussoitto

Sain mielenkiintoisen puhelun tänään klo 18.02.

Olin silloin kylpyhuoneessa laittamassa jalkojani lämpimään veteen leikatakseni varpaan kynnet. Vastasin puheluun, joten kastetilaisuuteni siirtyi.

Siellä hieman kaikui, joten en saanut selvää mistä tämä nainen soitti ja kysyin: anteeksi, mistä soitat.
Hän kertoi soittavansa pankin kyberturvallisuusosastolta – vaimeat hälytyskellot alkoivat soida korvissani, oli nimittäin Loppiaisen aatto…

Tämä selkeäsanainen nainen – käsitykseni mukaan aito alkuperäinen suomalainen, jatkoi ja kysyi olenko kirjautunut tänään 11 kertaa pankkitililleni. Vastasin etten ole.
Sitten hän jatkoi, että tililtäsi on tänään siirretty kolme summaa rahaa Belgiaan.
Vastasin lakonisesti ahaa. 

Olin nimittäin käynyt tänä vuonna ensimmäisen kerran pankissa puoli tuntia aiemmin ja siellä ei ollut muita tapahtumia kuin eläkkeiden siirrot tilillemme.

Nainen jatkoi juttuaan, mutta ei esittänyt mitään tehtäväksi. Minä kysyin uudelleen, että mistä sinä oikein soitat. Hän vastasi että pankin kyberosastolta ja kysyi, että onko minulla muita tilejä.
En vastannut, että vittujako se sulle kuuluu, vaan totesin että on mulla S-kaupassa tili, mutta en sitä kyllä käytä.

Ja kysyin vielä kerran, että mistä sinä nyt tarkalleen soitat. Hän kertoi, että OP:n kyberturvallisuusosastolta.

Minulla ei ole mitään tekemistä OP-pankin kanssa, joten karjahdin, että nyt sinä huijari paljastit itsesi PERKELE…

Hän sulki epäystävällisesti puhelun korvaani – en päässyt kertomaan hänelle pankkini salasanoja!

Sen sijaan tein poliisille rikosilmoituksen.

lauantai 3. tammikuuta 2026

Ennätykset paukkuvat!

Otsikolla en tarkoita Trumppia, joka viime yönä hyökkäämällä Venezuelaan ja kaappaamalla maan presidentin ennätysmäisen typerässä invaasiossa teki oman järjettömyyksiensä ennätyksen.
Ja valitettavasti äijällä on vielä kolme vuotta aikaa tehdä uusia typeryyksiä.

Mahtaneeko tämä olla lähtölaukaus kolmanteen maailmansotaan?

Vaan hieman iloisemmasta asiasta!

Kun tämä ikääntyminen tarkoittaa sitä, että juoksuvauhti hidastuu, niin se on kompensoitava jollakin tavalla.

Olen viime vuosina nollannut kaikki ennätykseni Garmin-kellostani.
Joten vuoden alkaessa saan tehtyä monta kertaa uusia ennätyksiä.
Uudenvuodenpäivänä juoksi pitkän lenkin ja siellä tuli luonnollisesti ennätysjuhla.

Tänään oli tarkoitus juosta lyhyempi lenkki reipasta vauhtia.
Kahdeksan astetta pakkasta, reipas tuuli ja hieman luminen alusta ei helpottanut vauhdinpitoa.

Mutta pikkuhiljaa vauhti parani ja tulosta alkoi syntyä.
Alla taulukko ennätyksistä.

Ja kun olosuhteet paranevat, niin kevään edistyessä saa nauttia vielä monta kertaa huumasta kun ennätykset murskaantuvat.

Garmin on amerikkalainen tuote, niin joukossa on mukana mailin matkakin.
Kun tämä yksi yllämainittu kusipää on amerikkalainen, niin pitäisikö laittaa
Garmin naftaliiniin ja hankkia taas kotimainen Polar ranteeseen??


torstai 1. tammikuuta 2026

Uudenvuoden lupaus

Vuosihan on aloitettava katsauksella menneeseen.

Ja itsehän en paljon muuta seuraa kuin omaa kuntoiluani.
Tässä tiedot:

Vuosi

Juoksu

Suunnistus

Hiihto

Pyöräily

Kävely

Yht:

Tunnit

2003

617

255

218



2176


2004

793

302

858



2060


2005

881

308

664



1938


2006

1111

153

389



1734


2007

1347

241

329



1995


2008

1196

262

200

206


2136

283

2009

1507

286

406

110


2767

358

2010

1419

224

783

391


3347

428

2011

1266

184

587

761


3276

391

2012

973

232

811

163


2606

346

2013

1196

234

818

218


2863

380

2014

1443

227

470

106


2629

360

2015

959

378

603

326


3147

483

2016

1471

201

363

488


3217

471

2017

1170

239

409

182

339

2653

402

2018

1419

242

284

218

366

2583

379

2019

680

225

320

640

592

2509

354

2020

979

294

12

751

543

2597

351

2021

1070

253

149

292

464

2228

358

2022

504

134

65

1511

739

2995

407

2023

856

251

75

650

943

2810

509

2024

988

271

0

572

834

2675

517

2025

898

230

0

274

834

2236

481

Kuten arvata saattaa niin laskussa on kaikki tekeminen. Jopa tunnit vaikka vauhti on hidastunut.

Mutta kuten aina ennenkin, niin lupaus on se, että tänä vuonna tapahtuu muutos.

Siis lisäystä kaikkiin sarakkeisiin.

Sillä pienellä edellytyksellä, että terveys säilyy sellaisena kuin se on tänään.