Laatikoitani siivotessa löysin jaloteräksesen lautasen.
Siihen oli
kaiverrettu teksti:
Shakkisimultaani
Kyrö 30.4. -79
+10
=4 -2
Kun
muutimme -77 Yläneelle harrastamaan yritystoimintaa, niin
paikallislehti teki minusta haastattelun. Se kun oli maailmanihme,
että maahantuontia harrastava yritys valitsi toimipaikakseen Yläneen
pikkukylän.
Vanha shakkikaverini Pekka Sopanen oli opettajana
Kyrössä, luki
jutun ja
kyseli, josko tulisin pitämään simultaanin Elisenvaaran
yhteiskouluun,
jota itsekin olin käynyt kaksi vuotta.
Lupasin, kun ajattelin,
että pääsen helpolla. Pekka oli kyllä vetänyt siellä
shakkikerhoa ja opettanut lukiolaisia kunnon pelaajiksi. Joten
mikään helppo iltapuhde ei ollut kyseessä.
Saavutin
siedettävän tuloksen. Kymmenen voittoa, kaksi häviötä
ja neljä tasapeliä. Jos oikein muistan muistan, niin ainakin yksi
tasapeli olisi ollut tappio, mutta kun tarjosin nuorukaiselle
tasapeliä, niin hän suostui!
Tiedoksi
niille, jotka eivät isommin shakkia harrasta, simultaanissa
vastustajat laitetaan rinkiin. Simultaanin antaja kiertää
vastustajia ja kun tulee paikalle vastustaja tekee siirron omalla
laudallaaan ja
simultaanin antaja vastaa pikaisesti.
Simultaani
kesti parisen tuntia ja siirtoja tuli tehtyä noin kuusisataa. Joten
yhtä siirtoa kohden tulee kymmenen sekuntia. Siinä ajassa pitää
siirtyä laudalta toiselle, katsoa asema ja vastustajan siirto sekä
pikaisen miettimisen jälkeen tehdä siirto. Aika hikistä hommaa.
Vastustajalla oli siten aikaa miettiä omaa siirtoaan parisen
minuuttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti