Joulukuun ensimmäinen suunnistus.
Melko tutuissa maisemissa pääsin kulkemaan. Urheilupuisto on monessa asiassa
tuttu ja Samppalinnan mäki sitäkin tutumpi.
Opiskelin 4 vuotta tuossa kielletyksi alueeksi merkityssä rakennuskompleksissa. Ja
kartan pohjoisosassa olevassa Samppalinnan ravitsemusliikkeessä olen nauttinut
enemmän olutta kuin nykyinen PM Helsingin yökerhoissa.
Ainoan pummin tein, kun menin rastille 14 suoraan enkä
kiertänyt tietä pitkin. Reitinvalintaan vaikutti varmaan se, että suunta olisi
jatkuessaan johtanut Samppalinnan terassille!
Rinne oli jäinen, jyrkkä ja liukas. Sai varoa arvokkaita jalkojaan. Ja ylimääräistä
aikaa kului lähes minuutti.
Mutta olipa suunnistus hauskaa kolmen viikon tauon
jälkeen. Sijoituskin parhaaseen kolmannekseen. Siihen tietysti vaikutti
oleellisesti se, että tällä radalla kisailivat lapset, naiset ja vanhukset.
Reidet olivat pahasti hapoilla jo rastille 5 mennessä.
Lopussa ei askel lentänyt.
 |
| Lähtökolmio kartan alalaidassa ja maali urheilukentän eteläreunalla. Ykkösrasti on keskusrasti, jolta tehtiin perholenkkejä. Samanlainen keskusrasti oli myös Samppalinnan mäellä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti