Satarastit tänään Palovuoren maastossa, joka on aika miellyttävää avokalliomaastoa. Vielä kymmenen vuotta sitten pystyin pitämään vähän vauhtiakin siellä.
Ratamestari otti luulot pois jo matkalla ykköselle, kipuaminen ylös tuulen kaatamien runkojen yli kesti ikuisuuden.
Rastiympyrään osuin hyvin, mutta siellä tuli noin kolmen minuutin kiertely.
Kakkoselle osuin hyvin, vaikka mittakaava 1:10K ei ollut kauhean hyvin luettavissa.
Kolmoselle vaikeuksitta ja seuraavalla rastivälillä ylhäällä polulla pystyin ottamaan ensimmäiset (ja myös viimeiset) juoksuaskeleet.
En tiedä mikä oli vikana, en jaksanut juosta eikä sykekään alun nousun jälkeen noussut yli 120:n.
Kyse ei liene ylikunnosta eikä myöskään aliharjoittelusta. En tiedä, en ole lääkäri enkä myöskään psykiatri.
Rastit löytyivät ongelmitta ykkösen jälkeen, mutta kun km-aika on yli 20 minuuttia/km, niin jokin mättää rajusti.
PItänee alkaa rustaamaan testamenttia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti