Gaia kylässä

Meillä on ollut tapana aina välillä pyytää Annaa tuomaan Gaian kylään samalla kun hän on menossa töihin.

Tänään oli taas se päivä. Onneksi oli jäät sulaneet pois, Gaia kun on niin voimakas ja omapäinen, että tällaisen vanhuksen on sitä vaikea hallita liukkailla keleillä.

Nämä meidän hoitokoirat ovat sellaisia, että ne tulevat juosten kyläilemään ja hyppäävät syliin. Ihan kuin ne pitäisivät joko meistä, huushollistamme tai tarjoiluista.

Realisti sanoisi, että tuo jälkimmäinen on se painavin syy.
Kyllä ne koirat tykkäävät myös siitä, että teen niiden kanssa runsaasti kävelylenkkejä. Tänään tein kolme lenkkiä, yhteensä seitsemän kilometriä.

Sää oli mukava eikä edes kevyt räntäsade haitannut ulkoilua. Aurinkokin pilkahti pilvien takaa toisella lenkillämme.

Anna lupasi hakea koiran pois kuuden aikoihin.
Lähetin hänelle viesti Gaian kuvan kera, hän vastasi tulossa ollaan!
Hakiessaan koiran pois, hän kertoi, että työ oli ollut sen verran kiireistä, että hän oli kokonaan unohtanut koiran olemassaolon.

Kuva ensimmäiseltä lenkiltämme.

Tämän kuvan lähetin Annalle ja viesti oli: ei mitään kiirettä, Gaia nukkuu jo!
Hyvä että lähetin, nämä professorit ovat tunnetusti hieman hajamielisiä! 😉