Elämä on ihanaa...

...kun sen oikein ymmärtää. Ja huomenna loppuu Tipaton Tammikuu...

Minä – kuten kaikki muutkin – sairastan sukupuoliyhteydessä tarttuvaa vakavaa, kuolemaan johtavaa tautia, jota elämäksi kutsutaan.

Matkalla taivaaseen (tai minun tapauksessani alakerroksen lämpöön) pitää aina välillä olla yhteydessä lääkäriin ja ottaa ammattilaisen määräämää lääkettä, joilla siis pitkitetään tätä maanpäällistä ihanuutta.

Olen jo vuosia pitänyt yhteyttä omalääkäriin netin välityksellä, mutta kun valtakunta siirtyi Varhan aikaan, se onni loppui.

Pari kuukautta sitten hyvinvointialueemme sai tämän toiminnan taas kuntoon ja niinpä eilen lähetin viestin lääkärille.
Tänään sieltä tuli vastaus. Toiminta on siis taas kunnossa ja yhtä nopea kuin ennen hyvinvointialueita.

Eli vaikka uutta systeemiä on paljon moitittu, niin ei kaikki toiminnot ole sentään huonontuneet.
Tiedä vaikka tästä vielä tulisi hyvä. Ainakin jos saadaan jostain henkilökuntaa meitä vanhuksia hoitamaan.

Jos ei näitä palveluja pystytä järjestämään, niin olisi syytä kehittää järjestelmä, jolla loppuun käytetyt ihmiset päästettäisiin ajoissa nauttimaan ikiunen auvoisuudesta!

Alla keskustelumme lääkärin kanssa. Ei kai näitä saisi julkaista, mutta poistin tuosta lääkärin nimen, rikokseni lienee suhteellisen mitätön?

Tässä kysymykseni.

Ja tässä vastaus.
Pitää kokeilla näitä tukisukkia.
Kyllä mulla sellaiset onkin, täysin käyttämättömät.
Mitä nyt kerran lentokoneessa kokeiltu!
Suolan käytön lisäystä tervehdin ilolla.
Nykyään kun kaikki ruuat tuppaavat olemaan ihan mauttomia,
kun tätä suolan käyttöä pidetään kuolemansyntinä!!! 😋