Tänään oli se päivä vuodesta, jolloin tapasimme sisaruslounaalla.
Tilaisuus oli Sirkkaliisan luona Vammalassa ja
Leena oli siellä emännöimässä toimien kokkina ja
hovimestarina.
Me Ullan kanssa matkasimme Turusta ja Maija oli
kyytiläisenä mukanamme.
Matti tuli Tuulansa kanssa
Helsingistä, heillä oli kuski mukana, kun Matilla ei ole enää
korttia ja Tuula sanoi, ettei hän kestä viittä Lainemaa ilman
punaviiniä – varsin ymmärrettävää, siis
Ullan mielestä.
Kiitos hyville geeneillemme me kaikki olemme
vielä kohtuullisessa kunnossa.
Tosin ikä tekee sen, että
kaikenlaista kremppaa alkaa olla itse kullakin.
Siinä heräsi
ainakin minulle kysymys, että kuinka kauan jaksamme näitä
järjestää ja osallistua.
Minä olen porukan toiseksi nuorin ja varsin pian täytän kahdeksankymmentä vuotta, niin nuoruus on todella jäänyt taaksemme.
Ensi
vuonna on minun vuoroni toimia tapaamisen isäntänä, joten siihen
ainakin minun on helppo tulla.
Tilaisuuden lopuksi tietenkin otimme perinteisen yhteiskuvan – sen perusteella saattaisi arvioida, että hyvinkin vielä neljännesvuosisata näitä järjestetään… 😂
Vasemmalta oikealle: Maija, Matti, Sirkkaliisa, Ilkka ja Leena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti