Kävin lääkärillä, otin illalla ennen sitä Buranan ja nukuin kuin pieni porsas koko yön.
Joten menin vastaanotolle reippaana ja yritin olla klenkkaamatta, kun kävelin vastaanotolle.
Lääkäri kysyi mikä
vaivaa ja kerroin.
Hän tarkensi että kummassa polvessa vaiva
on. Vastasin oikeassa polvessa. Lääkäri totesi, että siis samassa
polvessa mistä meni kierukka kolme vuotta sitten –
myönsin.
Samalla lekuri todisti, että hän on lukenut
historiani Pihlajanlinnassa – tämän vaivan takia vierailin heillä
edellisen ja tähän mennessä ainoan kerran kolme vuotta sitten.
Sitten kaveri
alkoi rusentaa, väännellä ja painella polven ympäristöä. Kerran
sai aikaan sellaisen kivun, että meinasi tulla paha sana suusta ja
kyyneleet silmistä.
Pahoinpitelyn jälkeen hän totesi, että
ei täällä mitään ole rikki ja voit alkaa käyttämään jalkaa
kivun sallimissa rajoissa.
Eikä pitänyt pahana vaikka käyttäisin
särkylääkettä kivun vaimentamiseen.
Kun
kysyin hänen mielipidettään juoksutreenin aloittamisesta hän
totesi, että vaikka heti. Tosin sillä rajoituksella, että voisin
jättää alamäkitreenit ensi viikkoon ja kahden tunnin lenkit
myös.
Kiitin miestä näistä ihanista sanoista ja tarkensin
vielä, että miten olisi yksi maraton lokakuun puolessa
välissä.
Sain myönteisen vastauksen.
Kaarina, täältä
tullaan!!!
 |
| Kaarinan syysmaratonin puolikkaan lähtö viime syksynä. Mä olen siis menossa kokonaiselle! 😂😨 Kuvakaappaus kisan nettisivuilta. © Aki Sahlström |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti