Perheemme nuorin Amalia pääsi ripille tänään Tampereella.
Siitä kun minä runsaat kuusikymmentä vuotta sitten pääsin nauttimaan rippimaljasta punaviiniä, on maailma muuttunut melkoisesti.Tiesin kyllä, että maailma on paljon laajempi kuin Suomen lounainen kolkka, mutta kokemusta ei ulkomaailmasta paljoa ollut.
Amalialla sen sijaan on runsaasti kokemusta maailmasta.
Toukokuussa hän oli runsaan viikon vaihto-oppilaana Ranskassa ja sieltä tultuuan hän totesi, että olisi voinut jäädä maahan vielä pitkäksi aikaa. Sitä hän ei kertonut, oliko syynä tähän ranskalaiset nuorukaiset…
Rippikoulun hän kävi Saksassa seuraillen Lutherin jalanjälkiä.
Me Ullan kanssa, Maija, joka on Amalian kummi ja Juha edustimme tilaisuudessa Janin sukua.
Sen sijaan Tiinan sukua oli paikalla paljon runsaammin. Suurin osa oli tuttuja edellisiltä sukukokoontumisilta, mutta muutama ihan uusikin tuttavuus oli paikalla.
Illaksi suku oli heitetty pihalle – tai siis pihalla koko kokoontuminen tänään tapahtui hienossa kesäilmassa. Juhlat jatkuivat sitten ystäväpiirissä. Me ajoimme illaksi kotiin, Juhalla oli koira odottamassa Huhkolassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti