Veteraanisuunnistajien MM-kisat päättyivät Rymättylässä avokalliomaastossa - siellä olen viimeksi suunnistanut 2006.
Oli kiva palata maastoon, jonka muistin nopeana ja tarkkuutta vaativana.
En siinä pettynytkään, lähes virheettömästi etenin ja rastitikin löytyivät helposti.
K-1: Alku oli pusikkoista ja en oikein ymmärtänyt karttaakaan. Kun pääsin avokallioille ja soille, niin sijainti löytyi ja rasti myös.
1-2: Pysyin koko ajan tietoisena sijainnista, joten rasti ei yllättänyt.
2-3: Lyhyt väli, lopussa ajauduin hiukan vasemmalle mutta aikaa ei pahemmin hukkunut.
3-4: Pitkä väli. Metsänpojan maailmankatsomuksen mukaan suorin reitti on paras reitti. Lähdin sitä toteuttamaan, ei ongelmia.
4-5: Lyhyt ja helppo väli.
5-6: Taas pitkä väli. Isohkot mäet helpottivat etenemisen toteutusta ja kun näkyvyys ympäristöön oli hyvä, niin oli helppo nousta oikeaan aikaan rastille.
6-7-M: Lopun sai körötellä alamäkeen - suunnistaa ei enää tarvinnut.
Sijoitukseni 5/67. Kyseessä C-finaali. Ihan hyvä minulle hitaalle hämäläiselle.
Tästä jäi niin hyvä mieli, että suunnistusurani sai jatkoa! 😂
Näin kaunista reittiä en ole osannut pitkiin aikoihin suunnistaa! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti