Autokaupoilla

 Kävin aamulenkillä kipaisemassa kuuden kilometrin lenkin rauhallisesti. Huomenna olisi tarkoitus harrastaa StreetOrienteeringiä, joten piti säästellä vanhaa, rujoa ruhoa.

Kun ollaan menossa kohti kevättä ja aurinko alkaa porottaa, niin jokaisella nuorella miehellä rupeaa kohoamaan kuume – nimittäin se kallein kuume eli auton vaihto.

Olen tutustunut netin kautta Skodan uutuuteen mallia Kodiaq. Se on ladattava hybridi ja akulla pääsee hyvissä olosuhteissa yli sata kilometriä.
Tilat olisivat parempia kuin nykyisessä ja Ullalla on noita apuvälineitä aina matkassa, kun liikkeelle lähdetään.

Olin sopinut koeajon kello kahdelta ja silloin ilmestyimme Ullan kanssa paikalle. Automyyjä oli vastassa ja jo ennen myyntipuheiden aloittamista sanoin, että kun tuossa vieressä onkin kyseinen auto, niin lienee parasta, että Ulla koittaa ensin nousta kyytiin ja kertoa mielipiteensä.

Auto on aika korkea nousta ja vain vaivoin Ulla sinne pääsi. Istuttuaan autoon hän ilmoitti, ettei hän toista kertaa nouse tällaiseen autoon.
Eli se koeajo päättyi niin, etten minä noussut lainkaan auton penkille.

Olin laittanut ostohousut jalkaan ja ihan vakavissani olin reissussa.

Kerroin ennen tapaamista myyjälle, että minua pelottaa valtavasti koeajolle lähtö. Myyjä kysyi tietenkin, että miksi ihmeessä.
Sanoin, että viimeisten kahdeksan vuoden aikana olen koeajanut auton kolme kertaa ja joka kerta olen sen myös ostanut. Joten kalliiksi ovat nämä koeajot tulleet.

Vaan eipä tullut tällä kertaa!

Nätti auto, vaikka en päässytkään edes ajamaan!
Kuvakaappaus Skodan sivuilta.