Menolippu Helvettiin

Nuori ja nätti pääministerimme ilmoitti suurieleisesti, että hän pelasti sovun synytymisen EU:n huippukokouksessa.
Marinin hehkutus on turhaa. Todellisuudessa Suomea vietiin Brysselin yössä kuin sitä kuuluisaa kuoriämpäriä tai litran mittaa. Turpiin tuli ja huolella.

STT:n mukaan Suomi arvioi saavansa EU:n koronaelpymispaketista 3,2 miljardia euroa. Arvion mukaan Suomen maksut elpymispakettiin ovat 6,6 miljardia euroa vuosina 2021–2058.
Miinusta 3,4 miljardia euroa.

Seitsenvuotisesta budjetista Suomi on saamassa oman arvionsa mukaan tulevalla kaudella 11,1 miljardia euroa ja on maksamassa 16,7 miljardia euroa.
Siinä on miinusta 600 miljoonaa euroa edelliseen budjettikauteen verrattuna. Suomen maksuosuus kasvaa vajaat 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi päälle tulevat takausvastuut kriisirahaston jäsenmaille antamista lainoista. Suomen ennestään massiiviset EU- ja eurovastuut kasvavat kriisirahaston myötä 13 miljardia euroa.
Mainittakoon sekin, että tiukkaa linjaa Brysselissä vetänyt nuuka nelikko eli Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti saivat neuvoteltua itselleen lähes neljän miljardin euron jäsenmaksuhyvitykset.

Suomi ei edes vaatinut jäsenmaksuhyvityksiä. Ehkä Suomi sai sitten vastineeksi ns. poliittista pääomaa.
– Suomi ei halunnut blokkiutua – yhteistyö tärkeämpää, Marin sanoi.

Suomen koronalasku oli jo ennen EU-huippukokousta melkoinen. Valtio joutuu ottamaan tänä vuonna uutta nettovelkaa vajaat 20 miljardia euroa kattaakseen koronan rajoitustoimista aiheutuneet menot.

Kaikki Brysselin huippukokouksessa sovittu tulee siihen päälle, ja nämä rahat päätyvät etupäässä niille EU-maille, jotka olivat ongelmissa jo ennen koronakriisiä, koska ne eivät ole hoitaneet talouttaan kunnolla.

Italian pääministeri ehti jos laskeskella, että tukipaketista 28 prosenttia kohdistuu Italialle. Uutistoimisto AP kertoi maanantaina, että ison osan Italian avustuksista pelätään päätyvän mafian käsiin.

Marin perusteli Suomen myönteistä suhtautumista kriisirahastoon sillä, että Suomi on viennistä riippuvainen maa. Noin puolet Suomen viennistä suuntautuu EU-maihin.
Mainitsematta jäi, että kriisirahastosta suurimman siivun saavat Etelä-Euroopan maat ovat Suomen viennin kannalta merkityksettömiä, kuten professori Matti Viren jo totesi.

Tämä teksti on suurelta osin Iltalehden kolumnistin Mika Koskisen käsialaa, hän on asiaan perehtynyt paremmin kuin minä.