Paluu normaaliin?

Koronaviruksen aiheuttaman karanteenin vuoksi sosiaalinen kanssakäyminen muualla kuin somessa oli jäänyt olemattomiin.
Se ei tällaiselle hämäläiselle tuottanut mitään ongelmia, päinvastoin. Elämänlaatu paranee, kun viettää aikaa parhaassa seurassa – itsensä kanssa.

Nyt viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet melkoista hulapaloota.
Mökkielämä on tuonut kaikenlaista vierasta tai paremminkin tuttua lähipiiriin. Sitä on pitänyt opetella harrastamaan smalltalkkia – jopa toisella kotimaisella – muidenkin kuin vaimon kanssa. Hänenkin kanssa on ollut vähäistä, kun vietän elämääni nykyään pääasiassa hellan ja vaimon nyrkin välissä.

Nyt kaksiviikkoinen ekstroverttius on päätöksessä ja voi keskittyä oleelliseen. Kuntoiluun, kirjoittamiseen, lukemiseen, suunnistukseen ja askarteluun mökin puutteiden parissa. 

Riistakamerankin ehdin hakemaan metsästä.

Hirvenpaisti.

Valkohäntäpeura, sillä on vasa jossakin lähettyvillä.