Nautelankoski

Sain tänään vaimon liikkeelle ja lähdimme pienelle kotiseutumatkalle. Ihan Lietoon ja Nautelankoskelle asti.

Monta kertaa olen siitä ohi ajanut sekä Aurajoen itäistä että läntistä puolta, mutta koskaan en ole koskelle pysähtynyt.

Ensi tutustuimme viime vuosisadalla eläneen kartanonherran Lauri Nautelan kokoelmiin.

Siellä oli mm. karttoja Aurajoen vesistön alueesta vuosituhansien saatossa. Niistä näki, että syntymäpaikkani Kyrössä oli meren rantaa 7500 vuotta sitten. Nyt paikan korkeus meren pinnasta on noin 60 metriä. Ja nousu jatkuu…

Sitten tutustuimme kosken rannalla sijaitsevaan myllyyn. Se on museoitu ja siellä pääsee tutustumaan myllyn toimintaan, vaikka jauhoja siellä ei enää jauheta. Jauhojengiäkään en paikalla nähnyt, ainoastaan turisteja ja oppaita.

Koskivoimalla pyöritettiin myös sahaa, mutta se on purettu toiminnan loputtua.

Koski on varsin suuri. Sillan kohdalla putousta on 11 metriä ja kokonaisuudessa kosken pudotus on 17 metriä. Tällaisella savikkoalueella se on todella merkittävä.

Lopuksi museon kahvilassa virvokkeita – tällä kertaa kahvia ja nisua.

Kosken yläpuolella on rakennettu pato, joka ohjaa vedet alhaalta katsoen vasemmalta puolelta myllyn ja sahalaitoksen käyttöön - silloin ennen.

Vaikka elokuussa on satanut runsaasti, ei koski kuohu kovinkaan voimakkaasti.

Kosken kallioilta löytyi pari kappaletta hiidenkirnuja!

Museon kartta merenpinnan korkeudesta 7500 vuotta sitten.
Syntymäkotini sijaitsi silloisen merenlahden pohjukassa
sanan Kyrö K:sta luoteeseen.