Sain ajan lääkärille klo 13.00. En uskaltanut ottaa aikaisempaa aikaa, kun en tiennyt suolen toiminnan tilaa. Edellisinä päivinä olisi auton penkki tahriutunut pahasti, jos olisi heti puolen päivän jälkeen lähtenyt ajamaan.
Tänään uskoin selviäväni matkasta ilman pyykkireissua.
Olin netissä tilausta tehdessäni kertonut muutamalla sanalla tilanteeni, joten
kun astuin lääkärin eteen hän tiesi, mitä odottaa ja oli ilmeisesti tutustunut
edellisestä käynnistäni tehtyyn raporttiin.
Kerroin laveasti tilanteeni ja rouva kyseli minulta lisäinformaatiota.
Painon pudotuksen hän varmisti johtuvan lääkkeestä, se vie joiltakin ruokahalun,
joten syöminen jää vähemmälle ja paino putoaa.
Kun tiedustelin sitä että jos jatkaisin kuuria, niin saavuttaisinko
painoindeksin 20. Hän vastasi, että varmaankin, mutta lääke on elimistöä
rasittava ja käyttö johtaisi pahoihin ongelmiin.
Fungorin-lääke aiheuttaa mahdollisesti ripulia, mutta sitä ei voi varmuudella
laittaa lääkkeen syyksi.
Totesi, että lääkkeen käytön lopettaminen oli oikea ratkaisu ja kynsiäni
tutkittuaan sanoi myös sienen olevan lähes kokonaan poistunut.
Kirjoitti reseptin kynsilakasta, joka soveltuu kynsieni hoitoon.
Joten syksyllä, kun aloitan taas uimakauden hallissa, niin siellä tepastelee
harmaapartainen herramies kirkkaanpunaisia kynsiä esitellen!
Tai jos saisi kymmentä eri väriä – joka kynteen oma väri, niin voisi liittyä
sateenkaariporukkaan ihan huomaamattomasti!
Otin vastaan reseptin ja laskun. Sen kävin maksamassa alakerrassa. Maksun
vastaanottaja, nuori neito, katsoi laskua ja kysyi, että olinko
puhelinvastaanotolla – sanoin, että en vaan ihan normaalilla vastaanotolla. Hän
sanoi, että tässä on sitten joku virhe ja hänen pitää soittaa lääkärille.
Sanoin, että se lienee tarpeetonta. Tämä on toinen kerta, kun käyn hänen
vastaanotollaan ja näin miellyttävälle ihmiselle annetaan hiukan alennusta.
Muutenkin seurusteluni lääkärin kanssa oli huumoripitoinen.
Kun kerroin lääkärille tiistaiaamun neljän tunnin sessiostani vessassa ripulia
kärsimässä ja kerroin myös, että silloin vatsan seutuun sattui niin pahasti,
että ajattelin parhaaksi ottaa käteen partaveitsen ja lopettaa kärsimykseni
siihen paikkaan.
Kun hän rypisti otsaansa, niin totesin, että lauseeni oli huulenheittoa.
Lääkäri sanoi siihen, että hän poistaa sitten tästä lausunnostaan sen kohdan, että potilas tuli vastaanotolle itsetuhoisin ajatuksin. ☺😉
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti