Kesäsuunnistuskausi alkoi - maassa oli 5 cm uutta, puhdasta lunta.
Kyseessä oli siis Turku-Rastit Kaarinassa ja kartta oli sprinttikartta, mutta ihan siellä
suunnistaa sai kahdella metsäisellä mäellä.
Ja kun kolmen kilsan radalla oli nousua yli sata
metriä, niin rastilla 5 reidet huusivat jo hoosiannaa!
Muuten meni ihan mukiinmenevästi lukuun ottamatta
seiska rastia - alamäessä alkoi kulkea niin, että meni sata metriä pitkäksi.
Siinä meni pummiin aikaa kolmisen minuuttia.
Alamäet olivat kamalia tällaiselle selvin päin
horjuvalle - pitäisikö alkaa suunnistamaan aina pienessä sievässä.
Ei se tasapaino siitä parantuisi, mutta rohkeus jonkin verran!
 |
| Oikeassa yläkulmassa oleva mäki oli paha kiivetä. Vielä pahempi se oli tulla alas kivikkoisella rinteellä. Oli pakko ottaa tukea puista ja oksista. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti