Jälleen pääsin lauantaina suunnistuskilpailun makuun.
Viikko sitten kaikki sujui kuin Strömsössä, tänään ei!
Suunnistus on siitä hyvä harrastus, että se opettaa nöyryyttä.
Miten sitä sanotaan: ylpeys käy lankeemuksen edellä.
En mielestäni kovin ylpeänä metsään lähtenyt mutta erittäin nöyränä poikana sieltä tulin
Kartanluku unohtui ja kompassia en näköjään osannut käyttää.
Jos jotain positiivista hakee, niin rastit 3, 6, 7 ja 8 löytyivät ilman pummia.
Muilta rasteilta väliaikojen mukaan seuraavat pummiminuutit:
1. 0:30
2. 1:30
4. 1:30
5. 4:00
9. 1:30
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti