Asuin elämäni kaksitoista ensimmäistä vuotta Kyrössä rintamamiestalossa.
Kun meitä oli siellä viisilapsinen perhe, niin isäni rakensi ullakolle huoneet meille lapsosille. Toisessa asustivat pojat ja toisessa tytöt.
Siellä ylhäällä ei ollut pahemmin eristeitä, joten talvisin aamut olivat kylmiä. Kamiinaa kun ei yöllä aina jaksettu mennä täyttämään pesää uudelleen lämpötilan laskiessa.
Täällä Nauvossa meillä on kahden tuuman "hirrestä" rakennettu vierasmaja, joka jäähtyy varsin tehokkaasti auringon laskiessa. Siellä on lämpöpatteri, jonka teho on 1250 W. Kun siirryin sinne, niin lämpötila laski reilusti alle kahdenkymmenen. Hain varastosta toisen samanlaisen, mutta ei sekään tilannetta parantanut.
Kun lähdin nukkumaan, niin Ulla sanoi, että kyllä sä sieltä tulet evakkoon aika nopsaan.
Siksi oli pakko sinnitellä koko yö siellä.
Ei se viileä ilma nukkumista parantanut. Aamulla kun heräsin, lämpötila oli yön pikku pakkasessa laskenut 13 asteeseen.
Palaan kyllä ensi yöksi päärakennukseen... 😂
 |
| Vaikka oli pahuksen kylmää, niin ei käsi kylmyydestä tärissyt, kun kuvasta tuli noinkin terävä. 👌 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti