perjantai 15. lokakuuta 2021

Sanon nyt suoraan

 Teinipääministerimme Sanna Marin twiittasi: Sanon nyt suoraan.

Hän oli aiemmin budjettiriihessä sopinut, että kulttuurimäärärahoja leikataan tuntuvasti.
Sitten hän järjesti saunaillan kulttuuri-ihmisille – niille, jotka nuolevat sossuhallituksen persettä. Yksikään heistä, jotka ovat kritisoineet hallituksen toimia, ei kutsuttu mukaan.

Illan jälkeen pääministeri sanoi suoraan, että leikkaukset, jotka kohdistuvat kulttuuriin, poistetaan.

Pääministeri siis seurustelee vain jees-kansan kanssa.
Pääministeri ei kestä kritiikkiä!
Pääministeri ei uskalla tehdä oikeita päätöksiä.
Pääministeri uskaltaa ottaa miljarditolkulla lainaa valtiolle tietämättä ja ymmärtämättä miten se velka hoidetaan.

Sanon sen suoraan: pääministeri on kykenemätön hoitamaan virkaansa.

Toivottavasti kepulaisissa on sen verran selkärankaa, että kaatavat tämän hallituksen pikaisesti.
Kuvan copyright MTV-uutiset.
Haluan nyt sanoa suoraan jotain hyvää pääministeristä.
Hän on nätti.
Hän artikuloi sanat selkeästi.
Hän rakastaa esiintymistä.


Amen.

torstai 14. lokakuuta 2021

Mitäs me lahjakkaat!

Jouduin tänään menemään vintille ja samalla hieman tutkin mitä sinne on joutunut kymmenen vuotta sitten tapahtuneen muuton jälkeen.

Paljon siellä oli tavaraa, jota kukaan ei ole kaivannut eikä ehkä muistanutkaan niiden olemassaoloa. Sitten kun aloitan kuolinsiivouksen, niin ensimmäinen etappi on vintin tyhjentäminen.

Sillä alkaa muutenkin olla kiire – en oikein enää uskalla mennä ylös niitä portaita, jotka saadaan kattoluukusta laskettua alas.

Meillä on nykyään puolet vähemmän seinäpintaa kuin Naantalissa aikoinaan. Joten vintillä on kymmeniä taideteoksia. Ei siellä mitään Rembrandteja ole, ne me säilytämme pankkiholvissa.

Mutta löytyi sieltä kaksi lahjaa. Toisen sai Ulla täytettyään 30 ajastaikaa. Ja toisen sain minä viisikymppisenä.

Tämä lahja ei tullut aikoinaan ihan yllätyksenä.
Sain nimittäin käskyn ajaa Säkylään Liisa Siltasen studiolle.
Ja käskettiin vielä pukeutumaan asiallisesti!

Olisin kyllä laittanut tämän Ullan kuvan ensimmäiseksi.
Mutta hän on kieltänyt ehdottomasti hänestä kirjoittamisen ja varsinkin kuvaamisen.
Nyt vain elän toivossa, ettei rouva näe!


keskiviikko 13. lokakuuta 2021

Autokuume

 Kaikilla terveillä nuorilla miehillä iskee autokuume keväisin.

Nyt ei ole kevät, joten kuumetta ei ole. Ja toiseksi en ole terve, nuori mies. Siis olen suhteellisen terve. Ja suhteellisen vanha.

Huolimatta näistä tosiasioista selailin eilen nettiä ja päädyin Dacian sivuille. Sellainen auto kuin Dacia Duster Prestige tuntui sopivan tarpeisiini oivallisesti. Tiedot olivat autonettikaupan sivuilla ja siellä joku herttainen naisihminen lähetti kysymyksiä minulle. Vastasin ihan asiallisesti - en edes pyytänyt oluelle kanssani. Hän sai minut suostumaan koeajoon tänä aamuna yhdeksältä.

Olin paikalla Raisiossa Allastiellä ja sain ajettavakseni uudenkarhean romanialaisen citymaasturin. Siinä oli kaikki maailman härpäkkeet avustamassa ajamista ja ihan tukevalta autolta se tuntui. Ei kolissut kuoppaisellakaan tiellä. Ainoa pieni miinus oli ajomelu nopeuden noustua yli sadan kilometrin nopeuden.

Eihän vaihto ole kovin ajankohtainen, mutta nykyisestä autostani puuttuu kaistavahti. Kun pään kääntyvyys on nykyään aika rajallinen, niin tieto katvealueen liikenteestä on hieman puutteellinen.

Kävin paluumatkalla K-kaarassa kysymässä saisiko tähän Aronaani katvealueen vahdin jälkiasennuksena. Huollossa vastattiin, että kyllä sen saa, mutta mitään valmista asennuspakettia ei ole. Joten peilit pitää uusia, sähköjärjestelmään tehdä mittavia muutoksia ja työtä ja tunteja kuluu. Sanoi, että noin uuteen auton tulee halvemmaksi vaihtaa koko auto kuin tehdä muutostyö.

Joten ajan ilman kaistavahtia vanhalla autollani ja vaihdan sen sitten joskus paljon, paljon myöhemmin. Ehkä vasta ensi keväänä! 😅😇


Tällaista peliä kävin ajamassa!

tiistai 12. lokakuuta 2021

Street-Orienteering Varissuolla

Saimme kesämökin talviteloille ja palasimme iltapäivällä kaupunkiin. Heti kun alkoi hämärtää ja sade teki loppuaan, lähdin suunnistamaan. 
Hauskana yhteensattumana runsas viikko sitten Night Sprint suunnistuksessa viereeni pysäköi veljenpoikani Timo. Tänään toistui sama - pitäisikö laittaa sisään lottorivi?

Alku meni ihan suunnitelmieni mukaisesti eli rastit 24-45-56-22-41-54-23-55-42.

Tältä rastilta sitten katsoin seuraavat rastit eli 14-23-54.

Rastilla 14 käytyäni ja tultuani tielle tajusin että rastit 23 ja 54 oli jo käyty. Vähänkö VILUTTI!

Jatkoin matkaa 31:lle ja edelleen 53:lle josta oli tarkoitus mennä 26 kautta 52:lle.

Rastin 53 länsipuolella oli valtaisa jyrkänne, jonka kiersin. Sitten pimeässä katsoin kartasta, että rastin alla polkua vasemmalle ja hetken päästä käännös oikealle.

Näin sitten teinkin, mutta se polku veikin pohjoiseen eikä länteen. Olin sekaisin kuin seinäkello enkä oikein tiennyt mistä tulen ja minne menen. Kun tulin kadulle, joka suuntasi etelään, epäilin että saatan löytää itseni jossakin vaiheessa kartalta.

Näin kävi ja hain vielä rastit 51 ja 46.

44:lla en käynyt, kaksimetrinen aita erotti minut ja rastin eikä aikaa ollut kiertää sinne.

Lähdin metsään niin myöhään, etten kastunut lainkaan. Mutta pimeys vaikeutti suunnistusta.




sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Nauvo

Lähdimme Nauvoon laittamaan kesämökkiä talvilepoon.

Olivat luvanneet pariksi päiväksi taukoa sateesta. Kun aikaa oli ruhtinaallisesti, lähdin ensin sienestämään. Kosteikkovahverot oli poimittu tai sitten niitä ei ole tullutkaan pintaan. Ja paras suppilovahvero paikka oli jäänyt metsätöiden alle, joten tyhjän sain.

Palasin mökille ja aloin tekemään ulkotöitä. Yläkerran isäntä oli toista mieltä ja lähetti niskaani ohutta sadetta. Siirryin sisätiloihin.

Mutta tunnin kuluttua ilma selkeni ja pääsin nauttimaan työnteon ihanuutta.
Hiukan vähiin jäi valmiiden töiden luettelo, joten huomenna saa ja pitää jatkaa.

Ukontulikukka kukkii toista kertaa tänä kesänä.


lauantai 9. lokakuuta 2021

Viikkoraportti

Kuntotestin jälkeen olen tehnyt joka päivä juoksulenkin.

Ensin keskiviikkona ja torstaina kevyttä hölkkää, joilla palauttelin kovan testin maitohapot jaloista.
Eilen perjantaina juoksin kovan viiden kilsan lenkin.

Tänään oli vuorossa pitkä lenkki. Runsaat puolitoista tuntia viihdyin ulkoilemassa. Itse lenkki meni oikein helposti. Vasta jälkeenpäin kotona alkoi tuntua siltä, että juoksemassa on käyty runsaasti. Huomenna on lepopäivä juoksusta.

Viikkoon tuli juoksukilometrejä 35. Ensi viikolla vähän vähemmän ja seuraavalla sitten enemmän.

Näin sanoo timantintarkka valmentajani! 

Tämän päivän pitkis.
Parin viikon päästä pitää tehdä yksi kaksituntinen pitkä lenkki.
Ja jättää nuo kävelyosuudet (sininen väri) vähemmälle.


perjantai 8. lokakuuta 2021

Kakolan Ruusu

 Olemme velipojan kanssa käyneet viimeiset kaksikymmentä vuotta Lapissa hiihtämässä.

Yleensä viikon marras/joulukuun vaihteessa ja toisen viikon keväthangilla.
Nyt on kolme vuotta jäänyt väliin – sitä se ikääntyminen tekee.

Hän lupasi tarjota meille Ullan kanssa illallisen korvikkeeksi menetetyistä hiihtoviikoista Kaskiksessa. Sinne ei löytynyt sijaa nälkäiselle kolmen kuukauden odotusajalla, joten paikka vaihtui Kakolaan.
Kakola onkin minulle tuttu paikka. Ammatillisista syistä. Jokaisessa vankilassa kun on puutyöpaja, niin niihin on tullut tutustuttua kohtuullisesti. Yöpymään en sentään ole niihin päässyt.

Ravintolan nimi on Kakolan Ruusu. Sieltä löytyi paikka meille neljälle, Tuula ja Ullakin tulivat mukaan.
Ruusun ruoka oli ihan hyvää, mutta muuten paikka oli – sanonko mistä.

Ravintola oli vankilan vanhojen ja lujatekoisten kiviseinien sisäpuolella. Mitään ääntä vaimentavia sisustusmateriaaleja ei ollut käytetty. Musiikki soi kovaa ja korkealta. Meitä kun oli paikalla kaksi kuulolaitetta käyttävää urosta, niin puheesta ei saanut oikein mitään selvää. Pyysimme musiikin äänen vaimentamista ja hieman sen taso laskikin.

Mutta kyllä illasta jäi sellainen maku, että tähän paikkaan minä en tule enää koskaan astumaan.

Mutta ehkä maassa on runsaasti ihmisiä, jotka haluavat nauttia hyvästä illallisesta melusaasteessa.

Ruokalajeja oli monta.
Tässä jälkiruuan esileikki.

Ja tässä varsinainen jälkiruoka.
Tämä piti onneksi jakaa neljälle! 😂