Ensimmäinen suunnistus pariin kuukauteen.
Hiukan oli perhosia seurana, kun vielä kevyt sade häiritsi vanhuksen keskittymistä.
Ykkönen löytyi hyvin risuissa kompuroiden. Olen vaihtanut tietokonetta, enkä osannut vielä viedä reittiä kartalle - pitää seurustella seuraavan sukupolven kanssa, eiköhän se siitä. Nykytekniikka ei ole tarkoitettu kasikymppisille...
Kakkonenkin löytyi hyvin.
Kolmoselle menin kaakkoon ja ylitin pystyvihreän ja menin rastille vihreän eteläpuolelta, se maasto sopi tällaiselle vajaalle paremmin.
Kolmoseltä lähtiessäni vaisto vei minua suoraan etelään ja monta kertaa jouduin korjaamaan suuntaa kompassin osoittamaan kaakkoon. Pääsin tielle ja pystyin ottamaan siis juoksuaskelia!
Rastipisteessä ei ollut rastia mutta vajaan sadan metrin päässä oli rasti ja siellä haahuili miesoletettu rastilipun vieressä.
Liityin seuraan ja tarkistin emitin tunnuksen - se vastasi rastimääritteen ilmoituista, joten leimasin.
Rastilla 5 kävin ensin oikeanpuoleisella kumpareella - ajattelin, että RM on sielläkin vienyt rastin väärään paikkaan. Ei ollut, joten kävin leimaamassa oikeassa paikassa.
Loppumatka sujui hyvin hitaasti mutta hyvin varmasti.
Olin aika ylpeä itsestäni - isona voisin harkita jopa osallistumista kolmen kilsan radalle!
 |
Yritän laittaa kartan, jossa on myös reitti ensi viikolla. Jos nuoriso pystyy kouluttamaan minut uuden tietokoneeni käyttäjäksi. |
