Minulla on esiintynyt huimausta ja sitä alettiin tutkia noin vuosi sitten.
Kävin kuukausi sitten ortostaattinessa kokeessa ja siinä todettiin, että verenpaineeni käyttäytyy normaalisti. Hoitaja varasi minulle lääkärin puhelinajan tälle päivälle.
Sain ilmoituksen, että omalääkäri soittaa minulle tänään aamukahdeksan ja iltapäivän neljän välillä. Armeijassa tällaista kutsuttaisiin simputukseksi. Varhalla se on asiakaspalvelua.
Sain nuorelta naislääkäriltä puhelun hieman ennen kolmea. Olin juuri tullut lenkiltä ja käynyt suihkussa, joten olin suihkunraikkaana ottamassa vastaan puhelun.
Keskustelimme tilanteestani, siis siitä missä tilanteissa sitä huimausta esiintyy ja kuinka usein.
Hän totesi saman kuin vuosi sitten korvalääkäri, jolla oli kyllä tietoa ja taitoa huimauksesta. Eli minulla on epämääräistä huimausta, jolle ei oikein löydy nimeä eikä hoitokeinoa.
Totesin hänelle, että tällaiseen tuloksen olen itsekin tullut ja että vika ei ole korvissa vaan korvien välissä.
Lekuri räjähti nauramaan, joten hän paljastui huumorintajuiseksi.
Ja jatkoin, että kyllä se huimaus poistuu viimeistään siinä vaiheessa kun viikatemies korjaa sadon.
Lopetimme puhelun hymyssä suin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti