Biohakkerin aamu

Ensimmäinen vaimoni naureskelee minulle, kun joka aamu astun vaa’alle, mittaan painoni ja rasvaprosenttini.

Sen jälkeen tutkin sekä Ouran että Garminin datan yöunista, unen aikaisesta sykkeestä, REM-unen ja syvän unen määrästä jne.
Tämän session jälkeen, joka kestää alle puoli tuntia, teen lopullisen päätöksen päivän lenkistä ja sen kestosta.
Luin tänään Hesarista jutun varsinaisesta biohakkerista Ilmo Strömbergistä, olen häneen verrattuna aivan ala-asteella itseni ja terveyteni seuraamisessa.

Alla leike Hesarin jutusta:

Strömbergin aamu on tarkasti ohjelmoitu. Hän noudattaa samoja rutiineja päivästä toiseen, jotta hän pystyisi mittaamaan itseään parhaalla mahdollisella tavalla.
Tänä aamuna rutiineja hieman sekoittaa toimittajan ja kuvaajan läsnäolo. Strömberg ei anna vieraiden häiritä liikaa vaan laittaa kirkasvalolasit päähänsä, sulkee silmänsä ja rauhoittuu meditaatioon pariksi kymmeneksi minuutiksi.
Vantaalaisen omakotitalon olohuoneeseen laskeutuu rauha, jonka hiljaisuutta rikkoo vain vaimea liukuhihnamainen ääni toisesta huoneesta, jossa biohakkerin avovaimo askeltaa kävelymatolla aamulenkkiä.
Meditaation jälkeen Strömberg punnitsee itsensä älyvaa’alla ja pesee hampaansa käyttäen samalla puhelimen sovellusta, joka tekee hampaiden harjaamisesta eräänlaisen pelin.
”Se vaati aika paljon duunia, mutta sain tehtyä sen.”
Sitten hän valmistaa aamiaiseksi rahka-annoksen, johon hän lisää marjoja, proteiinijauhetta, kreatiinia ja kuituja. Sitä lusikoidessaan hän tutkii kännykästään, miltä näyttää Aktiia-verenpainerannekkeen keräämä data.

Verenpaine näyttää olleen hyvä yön aikana, mutta meditaation aikana se vähän nousi. Syy saattoi olla vieraiden läsnäolossa. Oura-älysormuksen keräämän datan mukaan yön alin syke oli 53. ”Se on vähän korkea”, Strömberg toteaa tyynesti.
Ilmo Strömbergin aamurutiineihin kuuluu lisäravinteilla terästetyn aamiaisen...

Minulla on vielä runsaasti matkaa kohti täydellisen biohakkerin elämää.
Mutta nyt tiedän mitä pitää tehdä ja mitä minulta vielä puuttuu.
Siis tarkoitan mitä laitteita puuttuu - en sitä mitä puuttuu korvien välistä! 😕

Kuvakaappaus Hesarin jutusta.
Ilmo Strömberg meditoi kirkasvalolasit päässä aamun aluksi. KUVA: SAMI KERO / HS

Arpa on heitetty

Kävin juoksemassa Kupittaalla - siellä sai mennä kesäkengällä täysin jäättömillä teillä.
Ilman nastoja ja pelkoa kaatumisesta.
Tuntui melkein kesältä!

Tänään aloitin 8 viikon ohjelman mukaisen valmistautumisen maratonille.
Hiukan joudun säveltämään treenit, ohjelma kun on tehty 3,5 h maratoonareille.
Ja minun tähtäin on juosta ensimmäinen kuuteen tuntiin ja miettiä sitten mitä tekisi isona...

Tämä oli siis vauhtikestävyys-treeni. Tein sen Yasso 800 -harjoituksen mukaisesti.
Kuuden tunnin maratoonarin tavoite on juosta 800 metrin vedot aikaan 6.00.

Seitsemän ensimmäistä onnistui ihan OK, kahdeksas lipsahti aikaan 5.20.
Tosin sykekin hieman kohosi, kts. sykekäyrä.

Ensimmäinen harmaa palkki oli verryttelyä, samoin viimeinen.
Välissä olevat juoksin sykkeellä 130-150.
Vasta viimeisessä syke lipsahti kielletyn hedelmän puolelle.

Hirveen kauheen kamalaa

Toinen kerta oikeaa suunnistusta tänä vuonna.

Jos olisin tiennyt mitä oli tulossa, olisin jäänyt kotiin.
Onneksi en tiennyt!!!

Teillä pystyi tällainen tutiseva, harmaapartainen, parasta ennen pvm:n ohittanut äijänkuvatus vielä harrastamaan sellaista, jota kutsutaan juoksuksi.

Metsäpolut olivat niin liukkaita, että oli pakko juosta niiden vieressä.
Ja kun siirtyi polun viereen, niin siellä tällainen lähes senttaalin painoinen, tutiseva, harmaapartainen, parasta ennen pvm:n ohittanut äijänkuvatus upposi hankeen ja joutui odottelemaan, josko joku auttaisi ylös.

Auttajaa ei tullut, joten loppumatka konttaamalla.

Onneksi tämä Helvetti loppui aikanaan ja selvisin autolle ja kotiin lämpimään suihkuun.

Veljenpoikani Sauvakävelijä toteaisi: Vittu, ei koskaan enää!

Minä jään odottelemaan ensi viikkoa ja seuraavaa kertaa.

Ei isompia virheitä tullut.
Mutkat johtuvat etupäässä liukkaista kallioista ja lumesta.

R.I.P.

 

Nuku rauhassa Aleksei!

Putin - nykypäivän Hitler,
onnistui murhaamaan Sinut viimeinkin.
Me kaikki toivomme hidasta ja kivuliasta kuolemaa Putinille.
Kaikkien niiden rikosten johdosta,
joihin sinä Putin olet syyllistynyt.

Koronaa odotellessa

Olin tiistaina Maijan luona syömässä lounaan. Leena oli siellä kylässä ja oli tehnyt maukkaan aterian.

Hänellä oli mukanaan lastenlapsensa Joona ja Nooa.
Joona oli aika hiljainen poika ja me aikuiset epäilimme, että olisiko se koti-ikävää. Seuraavana aamuna vein heidät Kupittaan asemalle ja poika oli silloin jo normaalin reipas.

Kotona lapsen vanhemmat tekivät koronatestin ja se näytti, että nuorukaisella oli korona. Mutta oli jo täydessä vedossa – nuoret kun paranevat siitä taudista nopeasti.

Eilen myös Maija tunsi olonsa hieman ihmeelliseksi ja teki testin.
Tulos oli positiivinen ja kuumetta oli 37,5.
Tänään hänkin oli jo terveen tuntuinen.

Minä tässä odottelen, saanko myös sen taudin.

Ja pelkään, että olen sen tartuttanut myös Ullaan. Hänellä kun on noita muita sairauksia vaikka muille jakaa, niin sairastuminen ei olisi ollenkaan suotavaa.

Unisukat

Sain eilen pikkusiskoltani Leenalta sisarrakkaudella kudotut villasukat.

Laitoin ne tietenkin yöksi jalkaani – nukun aina villasukat jalassa.
Ihme tapahtui – nukuin yli yhdeksän tuntia, sellaista lienee viimeksi tapahtunut joskus viisikymmentä vuotta sitten.

Kiitos Leena!

Sukat aamulla ensimmäisen yön jälkeen!

Tässä Garminin kertomus yöstä.
Heräsin kerran yöllä, tai paremminkin aamulla ennen kuutta.
Laskin laulellen vesiä ja jatkoin sitten untani.
Kävin kyllä vessassa vesien laskussa - sänky oli aamulla kuiva... 😅

Ihmesormus Oura on alkanut kertoa yön jälkeen tiedot relisienssistä.
Se on minulla poikkeuksellinen.
Koska en ollut aiemmin kuullut tätä sanaa, niin selvitin mitä se tarkoittaa.
Alla selvitys!

En kyllä vieläkään oikein ymmärrä, mitä tämä on ja miten se mitataan.
Mutta tärkeintähän on että relis on kunnossa.
Ja se, että olen Ouran mielestä poikkeuksellinen.
Olen yrittänyt kertoa tämän myös ensimmäiselle vaimolleni.
Ei ole oikein mennyt perille... 😩😘

Helppoa kuin heinän teko

Turun Sanomilla on useita hyviä kolumnisteja.

Yksi niistä on Markku Jokisipilä, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen johtaja.

Tänään hän kirjoitti otsikolla Maa tarvitsee presidentin Alexander Stubbista, joka astuu epäkiitolliseen pestiinsä runsaan viikon päästä.

Hän päättää asiallisen analyysinsä alla olevaan leikkeeseen, jossa hän kertoo mitä Stubbilta edellytetään onnistuakseen.

Se on kirjoitettu pilke silmäkulmassa.
Samalla mitalla vastaten voisin todeta, että helppoa kuin heinän teko!

Kuvakaappaus tämän päivän TS:n kakkossivulta.
Mistähän tuo sanonta heinänteosta on saanut alkunsa?
Hiki siinä hommassa ainakin tuli, heinää kun kun tehtiin heinäkuussa auringon paistaessa.
Eikä kuivuneesta heinästä pölyt ja siitepölyt tehneet hommasta kovin helppoa.