Laiturin rakennustyö

Naapurimme Trygve, jolla on kaivinkone, oli käynyt siistimässä rannan syksyisen ruoppauksen jäljiltä.

Ammattimiehet olivat asialla, tästä on helppo jatkaa meikäläisen voimilla ja taidoilla.

Ensimmäinen tehtävä on rakentaa laituri. Ja vielä sellainen perheen pää pääsee rannalta veneeseen ja takaisin.

Ranta on nyt niin korkea, että laituri pitää rakentaa hieman alemmaksi, jotta kulkeminen helpottuu riittävästi. Se toi hiukan lisätyötä, mutta aikaahan meillä on. Tai minulla, Ulla tuli rantaan ensimmäisen kerran illalla, kun olin jo lopettanut päivän työn.

Päivä kului veneessä keikkuessa ja siinä kului aikaa, kun valmisteli laiturin pitkien palkkien kiinnikkeitä. Varsinkin kun tällä iällä tuo ketteryys ei ole vahvin valtti ja sen lisäksi polvi on vielä aika heikossa hapessa.
Lisäksi kiinnitin rannan puoleisen palkin tukipaalun ensin väärälle puolelle – saattoi olla että siinä vaiheessa ainoa todistajani Yläkerran Isäntä kuuli pari mainintaa sielunvihollisesta.

Vanha laituri oli turhan pitkä, koska isojen laivojen aallot aiheuttavat vuorovesi-ilmiön ja se syö rantaa. Tukipilarit etääntyvät rannasta monta kymmentä senttiä vuodessa. Taidan katkaista palkit sopivasta kohdasta, kun homma edistyy.

Nyt rantaan laitettiin pylväiden taakse estolevyt. Ne pitävät rannan kunnossa minun elinaikani.

Valmista ei päivässä tullut, mutta aika ylpeä olen päivän työstäni!

Tässä tilanne illalla kahdeksan aikoihin.
Olisi tuota päivänvaloa vielä ollut muutama tunti, mutta akku alkoi olla tyhjä - minulta!
Käytän vanhan laiturin tavaraa, pitää lopuksi käsitellä se jollakin värillä.

Tässä tilanne aamulla, kun aloitin työni.

Tuo oikean puoleinen palkki piti siirtää, vaikka ei se siltä näytä tässä kuvassa!

Nyt on palkit oikeassa asennossa!
Pylväiden taakse palkkien alle tuli toinenkin vaakapalkki.

Sitten työ helpottui, kun pääsin työskentelemään laiturilta veneen asemasta. 
Tosin polveni ei siitä tykännyt!