Kolmen peräkkäisen juoksupäivän jälkeen jalat eivät olleet ihan parhaassa vedossa. Olin juossut reilusti yli 20 kilometriä ja yhden lenkeistä varsin reipasta vauhtia.
Joten tänään suunnistaessa askel painoi, varsinkin kun maassa oli lumisohjoa ja lisää tuli taivaalta.
Mittakaava oli 1:4000 ja se teetti
virheen heti ykkösellä - jarrut eivät pelanneet ja pitkäksi meni. Itse asiassa
en ollut katsonut ennen lähtöä mittakaavaa, joten virhe oli ymmärrettävissä.
Sama juttu kakkosella.
Sen jälkeen olikin takki tyhjä ja vauhti
niin hidasta, että virheet jäivät vähiin.
Nelosella edessäni leimasi herrasmies, jolla ei vauhti ollut edes minun luokkaani. Hän jäi leimattuaan lukemaan karttaa ja minä kiersin aidan lännen kautta ja jatkoin matkaa viitoselle. Se aita oli merkitty niin, että sen yli tai ali ei saanut juosta.
Yllättäen tämä herrasmies oli taas edessäni leimaamassa - hän oli ryöminyt
aidan alta ja voittanut sata metriä. Kilpailussa hänet olisi hylätty!
Minä koitan noudattaa sääntöjä ja
harjoitella tähtäimessä sprinttisuunnistuksen SM-kisat Lahdessa syyskuussa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti