Ostin netistä jonkinlaisen kuntolaitteen – kun halvalla sain, hinta oli vähän yli satanen.
Sanoin vaimolle, että treenaan sillä talven liukkailla keleillä, etten kaatuile ulkona jäisillä teillä. Ullalle en kertonut, että taka-ajatus oli saada hänet tekemään edes jotain kuntonsa hyväksi.
Laite tuli viikko sitten ja parin tunnin askartelun jälkeen se oli koottu. Mekaaniset osat toimivat, mutta näyttö ja ohjelmointiyksikkö oli pimeä. Siihen ei auttanut pariston vaihtokaan. Laitoin viestiä toimittajalle ja keskustelinkin yhden hieman murteellista suomea puhuvan henkilön kanssa.
Pyysivät kahteen kertaan lähettämään valokuvia laitteesta. Mitään apua tai toimintaehdotusta ei toimittaja esittänyt.
Laite tuli viikko sitten ja parin tunnin askartelun jälkeen se oli koottu. Mekaaniset osat toimivat, mutta näyttö ja ohjelmointiyksikkö oli pimeä. Siihen ei auttanut pariston vaihtokaan. Laitoin viestiä toimittajalle ja keskustelinkin yhden hieman murteellista suomea puhuvan henkilön kanssa.
Pyysivät kahteen kertaan lähettämään valokuvia laitteesta. Mitään apua tai toimintaehdotusta ei toimittaja esittänyt.
Torstaina aamulla laitoin sinne viestin, että kun te ette mitään teen, niin ainoa mahdollisuus on siis palauttaa laite teille. Sieltä tulikin nopeasti vastaus ja ohjeet palautukseen.
Pahvilaatikko oli tallella, mutta sitä purkaessa se oli repeytynyt. Sanoin vaimolle, että tämän purkaminen ja pakkaaminen on sellainen urakka, että taidan heittää sen peräkärryyn ja ajaa kaatopaikalle. Naisille kaikki on helppoa ja hän ilmoitti, että mä puran ja pakkaan sen ja tienaan satasen. Nöyränä poikana ryhdyin työhön.
Parin tunnin aherruksen jälkeen olin harsinut pahvilaatikon kokoon, purkanut tämän pahuksen laitteen osiin ja olin valmis nostamaan noin 15 kiloa painavan vauhtipyöräyksikön laatikkoon yläkautta päädyssä olleet styrox-suojatkin olivat paikoillaan yksikön sivuilla.
Ulla piti pahvilaatikkoa pystyssä kun minä nostin taakan. Yläkuolokohdassa toinen styrox lipsahti paikaltaan ja mötikkä tuli vajaan metrin korkeudesta vasemman jalan varpaille. Samalla minä kaaduin kyljelleni ja löin lonkkaniveleni lattiaan – ilmeisesti alle jäi jotain kovaa, koska vihlaisi niin maan perusteellisesti.
Hengitin maassa pari minuuttia haukaten happea ja miettien vammojen vakavuutta. Varpaiden nivelet toimivat jotenkuten, samoin lonkka. Joten ilmeisesti mitään murtumia ei ollut.
Totesin kyllä vaimolle, että satasen voitosta tässä taisi
tulla aika isot lääkärikulut, kun mies laitetaan takaisin edes jonkinlaiseen
kuntoon – priimaa minusta ei taida enää saada.
Laite koottuna. |
Näyttöön ei tullut mitään näkyviin. Eikä toimittajalla ollut mitää ehdotuksia asian korjaamiseksi. Taas kerran sai opetuksen, että halpaa ei kannata ostaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti