Eilen kirjoitin, ettei minulle tullutkaan joulu, koska lento myöhästyi lähdöstä Miamista kolme tuntia.
Lennon aikana SAS:n henkilökunta oli selvittänyt, miten neljä suomalaista saataisiin Helsinkiin vielä perjantain aikana.He löysivät Finnairin lennon ja varasivat matkalaisille paikat lentoon, joka oli perillä klo 19.30.
Lupasin lähteä heitä vastaan ja ottaa Gaian mukaani. Ajokeli oli karmea. Lämpötila lähellä nollaa ja lunta sekä raskasta räntää sateli koko matkan mennen tullen. Harvoin olen yli kahden miljoonan ajokilometrini aikana pahemmissa keleissä ajellut.
Joten Anna ja Juha olivat odottamassa matkatavaroineen, kun saavuin kentälle. Gaia ei osoittanut mitenkään mieltään pitkästä poissaolosta.
Karmeassa kelissä sanotaan, että autoa pitää ajaa se, jolla on eniten ajokokemusta. Lohjalla kelasin mielessäni, että jos eniten ajokokemusta omaava on porukan vanhin, seniilein ja aisteiltaan vajavaisin, lienee syytä vaihtaa pikaisesti kuski.
Anna otti auton ohjeimet ja matka jatkui. Vaihdoin Annan paikalle takapenkille, Gaia oli alkumatkan istunut Juhan sylissä etupenkillä.
Ei kestänyt kauaa, kun Gaia vaihtoi paikkaansa ja siirtyi minun syliini. Saloon saakka sain silitellä koiraa ja ilmoitinkin, että kovasti vaikuttaa siltä, että tämä koira ei tulekaan kanssanne Paraisille.
Salon jälkeen koira kyllä palasi Juhan hoitoon ja koira sekä sen omistajat saivat Turussa oman autonsa lumen alta ja lähtivät jatkamaan matkaansa.
Ja minä siirryin viettämään joulua – tavoistani poiketen join tölkin kolmosolutta illalla yhdentoista jälkeen!
 |
| Tämä joulutoivotus on omin jaloin tallattu Lausteen Frisbee-kentälle jouluna 2021. Garmin-älykello on suorittanut lenkin tallennuksen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti