Paluu arkeen.

Hääpäivä on juhlittu – tosin tällä(kin) kertaa hyvin rauhallisesti.

Ja työt kutsuvat. Sehän tarkoittaa meikäläiselle trikoisiin pukeutumista ja tuuleen, tuiskuun ja pakkaseen siirtymistä.

Se ei ole elämä pelkkää ruusuilla tanssimista, jos pitkän tähtäimen suunnitelmana on kuolla terveenä 86-vuotiaana.
Juuri tänään luin, ettei pelkkä välimerellinen ruokavalio takaa sitä. Siihen liittyi paljon muutakin kärsittävää, joten pyrin aktiivisesti unohtamaan sen ja jatkaa nykyisellä kaidalla polulla kohti Helvetin portteja.

Harjoituspäiväkirjassa luki Pyramidi.
Se ei tällä kertaa tarkoittanut Egyptiin siirtymistä, ihan näillä lumenpöpperöisillä pyöräteillä lenkkini tein.

Alkulämmittelyn jälkeen juoksi neljä vetoa, pituudeltaan 1, 2, 3 ja 4 minuuttia. Vedot piti tehdä sykealueella 125-137 ja vedon jälkeen hölkkäpalautus kestoltaan sama kuin vedon pituus.

Nyt oltiin pyramidin huipulla ja alas tultiin neljällä vedolla päinvastaisessa järjestyksessä. Vetojen teho nousi myös, ne piti tehdä sykkeillä 137-151.

Nämäkin menivät vielä helposti, jopa niin että kaksi viimeistä lyhyttä vetoa menivät lopussa liian korkeille sykkeille.

Oikein mukava treeni – sen voisi tehdä useamminkin!

Tässä sykekäyrä lenkillä.
Punainen käyrä on sykkeen lukema.
Harmaat palkit näyttävät vedon ajankohdan ja sallitun sykkeen alueen.
Kahden minuutin vedossa syke nousi jo ennen puolta väliä yli 151,
minuutin vedossa vasta juuri ennen päättymistä.