20 cm!

Olen nykyään noin 185 cm pitkä. Tai ehkä pitäisi sanoa lyhyt, koska parikymmentä vuotta sitten oli 1,5 cm pidempi.

Nukkuessani piiloudun peiton alle siten harvahko hiuskuontaloni on myös peiton alla. Suuaukon – paremminkin nenän – kohdalle jätän pienen aukon, jotta hengitys kulkisi vaivattomasti.

Peittoni on kaksi metriä pitkä, mutta se kun ei ole ikinä aivan suorassa, niin siitä seuraa, että varpaani ovat ulkona peiton alta.
Ja kun ääreisverenkiertoni on huonoa, niin jalkateriä paleltaa.

Olen ratkaissut ongelman käyttämällä nukkuessani villasukkia. Ja kun sisareni ovat taidokkaita kutojia, niin niitä minulla on riittävästi.

Olen ahkerasti tutkinut suomalaisten liikkeiden tarjontaa ylipitkistä (220 cm) peitoista ja lakanoista. Eivät myy eivätkä välitä.

Mutta löysin Saksasta liikkeen, jolta löytyy molempia ja suoraan hyllyltä.
Tilasin ne ja olen nyt nukkunut kaksi yötä peiton alla joka peittää myös jalkani kokonaan.

Ja nukuin yöni kuin tukki.
Tosin suurin piirtein noin nukun joka ikinen yö!

Suosittelen hankkimaan 20 senttiä pidemmän peiton!💗

Kuvassa tiedot viime yön unesta.
Mitä pidempi tuo sininen viiva on sen parempi on uni ollut.
Sitten kun viivan väri vaihtuu punertavaksi, niin on syytä miettiä syitä unen huonoon laatuun.
Jos juon enemmän kuin sen normaalin yhden kevyt oluen, niin heti unen laatu kärsii.
Hyvät ystävät,
LOPETTAKAA ALKOHOLIN TISSUTTELU!