Vietimme Uudenvuoden aaton rauhallisesti.
Saimme päivällä hoitoomme tolleri Kodan. Sille vuodenvaihde on elämän ensimmäinen. Joten tiedossa ei ollut miten se suhtautuu rakettien räiskeeseen.Kävin sen kanssa pienellä lenkillä heti kun se oli kotiutunut – jo silloin yksittäisiä paukkuja kuului lähistöltä.
Lähdin uudelle lenkille koiran kanssa, kun olimme syöneet. Kello oli silloin viisi ja rakettien räiske oli alkanut runsaana. Koda ei kauheasti tykännyt metelistä ja lenkki jäi lyhyeksi ja tarpeet tekemättä.
Iltakymmenen jälkeen kävin sen kanssa vielä yhdellä lenkillä. Nyt se teki pitkän pissan, mutta isompia asia jäi tekemättä. Paluumatkalla koira selvästi rauhoittui ja käveli räiskeestä huolimatta aika rennosti.
Nostimme Ullan kanssa maljan tulevalle vuodelle jo selvästi ennen kahtatoista ja minä nukahdin vanhan vuoden puolella. Tosin heräsin, kun vuoden vaihtuessa lähistöllä ammuttiin kovilla panoksilla ja koirakin haukahteli pari kertaa.
Se oli siinä – vuosi 2023.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti