Melkein puolimaraton

Tasan vuosi sitten hölkkäsin maratonin Kaarinan RataUtrassa.

Osallistuin 12 tunnin kisaan ja keskeytin kun maraton tuli täyteen.
Hiukan on mielessä käynyt, että jospa vielä kerran osallistuisin, mutta pitkät lenkit on jäänyt tekemättä.

Siksi päätin tänään kokeilla kuntoani.
Otin juomarepun mukaan ja laitoin sinne litran urkkajuomaa.
Kellon jäniksen laitoin menemään 21 km km-ajalla 9.15.

En pysäyttänyt kelloa tauoilla, joten tämä oli oikea kisasimulaatio.

Tarkoitukseni oli testata kannattaisiko ilmoittautua kesäkuussa Kaarinaan juoksemaan maraton, siellä kun aikaa olisi 12 h tehdä töitä.

Juoksin ensi Kupittaalle, sieltä mutkitellen Kaarinan urheilukentälle juoksemassa kierroksen ennen kotiin saapumista.

Siellä totesin, että lonkkanivelet kaipaisivat kipeästi rasvanippaa, jota en ole etsimisestä huolimatta löytänyt. Ukko Yli-Jumala on unohtanut sellaiset turhakkeet, kun loi ihmisen.

Tästä pettyneenä päätin juosta kotiin ennen tavoitteen täyttymistä.

Jalat olisivat kyllä kestäneet mutta pää petti.
Niinhän sitä sanotaan, että pitkikset juostaan korvien välillä!
Pitänee juosta toinen pitkis ennen kuin ilmoittautuu kilpailuun.

Matkaksi jäi 16,88 kilometriä. Aikaa kului kaksi ja puoli tuntia, siitä kävellen 40 minuuttia. Pulssi oli maltillinen 120 eli juoksuksi etenemistäni ei oikein voinut kutsua...

Lähtö tapahtui tuon punaisen merkin kohdalta länteen Kupittaalle.
Siellä suunnassa kirsikat kukkivat runsaasti.
Oikeassa alakulmassa Vättilä-sanan vieressä juoksin kierroksen Kaarinen kentällä.
Sieltä suorinta tietä kotiin.
Heikot sortuu elon tiellä! 😭