Minä kolhin auton kyljen taannoin ja se piti laittaa korjaamolle, kun meillä kunnon kasko, joka hoitaa tiettyyn pisteeseen saakka kuskin töppäykset. Muuten olisin nauttinut ajotaitoni muistomerkistä!
Vuokrasin auton korjauksen ajaksi ja päätimme lähteä tiistaina käymään vanhalla mökkisaarella, ettei ihan turhaan maksa autosta ilman kilometrejä...
Niinpä starttasin lähes uuden Toyota Corollan. En pahemmin tutustunut auton ominaisuuksiin, mutta automaattiauto nyt on helppo ottaa ajoon. Nykyautossa on vaan niin tuhottomasti kaikenlaista turvajuttua ja niiden hallitseminen vaatisi muutaman viikon koulutuksen.
Ärsyttävin asia oli se, että kun nopeus ylitti sallitun, niin auto tunnisti sen automaattisesti ja alkoi pitämään pahempaa meteliä ylityksestä kuin vaimo. Välillä piti ottaa kuulolaitteet korvasta, että sai rauhassa keskittyä ajamiseen.
Perillä ajoimme vanhan mökkimme ohi hitaasti, emme pysähtyneet. Tontti oli erittäin rehevä jo silloin viime vuosituhannella ja nyt näkyvyys tältä kinttupolulta oli ihan olematon.
Kävimme Vuosnaisissa kahvilla. Kympillä sai kaksi kuppia kahvia ja kaksi hyvää leivosta. Tämän takia jo kannatti ajaa Kustaviin.
Paluumatkalla kävimme Vartsalan kappelin vanhalla kirkkotarhalla. Sen takana on kylän ranta, jossa pidimme venettämme.
Tarhassa on muistomerkki, mutta sen tekstistä ei minun silmilläni erottanut.
Otin siitä kuvan ja tarkkanäköiset voivat siitä lukea mitä siinä muistellaan...
 |
| Muistomerkki. Kyllä sen teksti oli hyvin luettavissa viime vuosituhannella! |
 |
| Paluumatkalla lauttarannassa. Latauslaitteesta päätellen tämäkin lautta on sähköllä liikkuva... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti