Sisarustapaaminen

Eilen oli vuorossa perinteinen sisarustapaaminen.

Oli nyt minun vuoroni olla tapahtuman isäntä ja valitsin paikaksi Fiskarsissa sijaitsevan Wärdhusin. Fiskars on meille tärkeä paikka, mummomme Siiri asui siellä koko aikuiselämänsä ja me lastenlapset vietimme hänen hoivissaan paljon lomiamme niin kesällä kuin talvella.

Kokoonpanomme oli tällä kertaa hieman muuttunut, kun Sirkkaliisa on pysyvästi estynyt osallistumaan.
Hänet korvasi serkkumme Tuula. Tuulan isä on äitimme veli, he viettivät lapsuutensa Fiskarissa ja Tuulan äiti on aito fiskarilainen aina 1600-luvulta lähtien.

Wärdhusissa olemme kokoontuneet kerran aikaisemmin, se tapahtui äitimme satavuotispäivänä. Tosin äitimme Helena oli poistunut joukostamme jo neljä vuotta aikaisemmin.

Aloitimme kokoontumisen lasillisella samppanjaa, mutta kyllä kielenkantamme olivat auenneet jo ennen tätä nautintoainetta. Tuula hieman poikkesi meistä muista - hän oli huomattavasti hiljaisempi kuin me Lainemat. 😂

Wärdhusin ruoka oli todella hyvää - ihan finedining-tasoa.

Juttua siis riitti ja muistelimme luonnollisesti vanhoja asioita. Nehän tässä iässä ovatkin paremmin mielessä kuin hieman uudemmat tapahtumat. 
Mutta myös tulevaisuutta mietimme, sovimme nimittäin ensi vuoden tapahtuman paikasta ja ajasta.

Ja kaikki kehuivat tätä kokoontumista ja sen ilmapiiriä. Siis itseämme, sekin meiltä onnistuu... 💗

Tässä me hymyilemme.
Vasemmalta Tuula, Leena, Matti, Maija ja minä.
Matti oli kaatuessaan telonut kätensä ja käytti nyt pyörätuolia uusien kaatumisten estämiseksi.

Alkuruoka - todella herkullinen.

Siikaa, suussa sulavaa.

Jälkiruoka kruunasi aterian.
Kuvituksesta päätellen ruokailu oli tapahtuman tärkein asia.
Mutta eihän tässä iässä ihminen tarvitse muuta kuin hyvää ruokaa ja juomaa...