sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

Jalkapallohuumaa

Harrastan television katselua erittäin vähän – tuskin ollenkaan.

Eilen illalla tein poikkeuksen, kun Suomi ensimmäistä kertaa selviytyi EM- tai MM-kisoihin karsintapeleistä.

Vaikka siis olen samaa mieltä kuin sveitsiläinen asiantuntija, että Suomi on ylivoimaisesti heikoin kisoihin selvinneistä joukkueista. Eikä taidoiltaan kuulu tuohon joukkoon.

Joten siirryin katsomaan ottelua Areenan nettisivuilta ja löysinkin ohjelman sieltä ongelmitta, en joutunut Ullalta kysymään miten Ylen Areena toimii.
Tähän suureen urheilujuhlaan valmistauduin huolellisesti avaamalla myös tölkin Finkbrau-olutta (2,6 %).

Ensimmäinen puoliaika oli yhteen maaliin pelaamista. Tanskalaiset pelasivat nättiä jalkapalloa, pallo kiersi mieheltä miehelle ja suomalaiset vaikuttivat pujottelukepeiltä.

Jalkapallomaailma hiljeni pari minuuttia ennen puoliajan loppua, kun tanskalainen Christian Eriksen tuupertui hengettömänä maahan omia aikojaan. Hänelle annettiin ensiapua kentällä, mutta täältä katsomon puolelta näytti, että henki mieheltä lähti. Lopulta Eriksen kannettiin ambulanssiin, hän oli hengissä.

Minä en ottelua enää katsonut, olen nykyään niin heikko, etten kestä mitään väkivaltaohjelmaa. Riittää, kun suunnistuksista tulen kädet ja jalat sekä usein myös otsa veressä.

Kaikkien tyrmistykseksi Suomi teki maalin ja voitti ottelun. Maalivahtimme torjui jopa yhden rankkarin!

Ymmärrän, että tapaus aiheutti henkisiä ongelmia tanskalaisille. Juutteja myöhemmin puusta laskeutuneet Härmän häjyt eivät tuollaisesta olleet millänsäkään ja onnistivat maalin teossa.

On se niin väärin, minä kun odotin tanskalaisia mitalipeleihin, onhan suonissa runsaasti tanskalaista viikinkiverta.

Mitä muuta ihminen tarvitsisi vihreän veran shakkiottelun seuraamiseen?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti