tiistai 29. kesäkuuta 2021

Satarastit - Ankka

Parkkipaikka oli Ankan louhoksella rastinumeron 8 yläpuolella, louhos on nykyään vuori, kun sinne on ajettu maamassoja.

Kootut selitykset:

K-1: Ensimmäiset sadat metrit olivat viidakkoa, paljon kasvillisuutta, kaatuneita puita ja pohjalla reikiä, joihin jalka jäi kiinni. Sitten hiukan helpotti, mutta juoksuaskelia ei pystynyt ottamaan. Rastille sukkana.
1-2: Hiukan mutkitellen, mutta koko ajan kartalla.
2-3: Hiukan houkutteli jatkaa polkua sähkölinjalle asti, mutta pelkäsin, että siellä on vielä huonompi pohja edetä. Vieläkään ei pystynyt ottamaan juoksuaskelia.
3-4: Helppoa kuin heinän teko:
4-5: Pikku hiljaa mäen päälle, siellä avokalliolla ensimmäiset varovaiset juoksun tapaiset askeleet.
5-6: Kiersin oikealta, kun siellä näytti kulkevan polku. Aina välillä se uran löysinkin, mutta ura oli niin viidakoitunut, ettei sitä ollut apua vauhdin pitämiseen. Rasti löytyi edelleen ihan sukkana.
6-7: Ensin avointa hakkuuaukeaa lounaaseen. Maastopohja täynnä hakkuujätettä - siellä ei pystynyt edes kävelemään. Konttaus lienee oikeampi kuvaus etenemisestä. 27 asteen helle alkoi kuivattaa suun ja jopa tällainen läskimooses kärsi lievästä nestehukasta. Ennen rastipisteen kumparetta oli toinen kumpare ja pitihän se kiertää rastilippua etsien. Se olikin ainoa rastimoka. Tosin siinä vaiheessa totesin itselleni, että suurin moka oli lähteä tähän maastoon suunnistamaan.
7-8: Tällä välillä sain kiinni ikäiseni nuorukaisen, hän siis käveli jopa hitaammin kuin minä. Ohitin hänet kun käännyin 8:n vierestä ylös mäkeen. Hän jäi peesiin.
8-9: Kinkkinen rinnerasti. Suunnalla ja tuurilla (taidolla?) suoraan rastille.
9-10: Kinkkinen rinnerasti. Suunnalla ja tuurilla (taidolla?) suoraan rastille. Kun tämän teki toisen kerran peräkkäin, tuli mieleen, että ihan pelkkää tuuria se ei voinut olla!
10-M: Alas polulle. Se oli juostavaa polkua ja maaliin huumaavaa vauhtia?

Ohittamani nuorukainen tuli perässäni maaliin. Juttelimme autolle mennessämme. Hän totesi, että olipa ne kaksi rinnerastia tänään helppoja - kun muisti pitää sen kymmenen metrin etäisyyden edellä kulkevaan!

Taisin tehdä suunnistusurani hitausennätyksen, 19 min/km.
Ja pummeja ainoastaan se yksi pariminuuttinen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti