Pikkuhiljaa olen jatkanut jalan kuntoutusta.
Olen tehnyt lyhyitä kävelylenkkejä ja ottanut väliin muutamia juoksuaskeliakin.Myös lievää paranemista olen havainnut.
Kävin taas tänään tyydyttämässä sadomasokistisia taipumuksiani. Lihaskäsittelijäni on löytänyt kipukohdan, se on onneksi akillesjänteen yläpuolella pohjelihaksessa ja todennäköisesti paranee kohtuullisen nopealla tahdilla. Tänään hän taas huudatutti minua käsittelemällä pohjelihasta varsin voimakkaasti. Kyyneleet tulivat silmiin - ne eivät olleet onnen kyyneleitä.
Kävelyä pohje sietää hyvin eikä ulospäin näe kovin pahaa ontumista enää.
Juoksukin onnistuu tasaisella alustalla, mutta ei sillä oikealla jalalla pysty ponnistamaan, joten vauhti on hidasta – jopa siis ottaen huomioon korkean iän ja matalan harjoitteluasteen.
Uskon, että aika parantaa ja fysioterapeuttini antoi pientä toivoa, että pystyisin toteuttamaan pitkän tähtäimen suunnitelmani.
Sehän on kuolla terveenä!
 |
| Eilinen lenkki sateenkaarireitin mukaan Punainen väri ilmaiseen juoksua, sininen kävelyä. Ei hyvältä näytä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti