Talvirastit myrskyn silmässä

Talven viimeiset Talvirastit sai suunnistaa tutuissa maisemissa - siskoni asuu sadan metrin päässä lähdöstä.

Suunnistus oli kyllä metsässä mutta siellä harvinaisella mittakaavalla 1:5.000, joten maisemat vaihtuivat nopeasti vaikka vauhti oli maltillista.

Lunta ei maastossa ollut eikä pahemmin jäätäkään.

Rastit olivat helppoja, ne löytyivät vaivatta. Nousua oli kiitettävästi ja reidet alkoivat hapottamaan aikaisessa vaiheessa.

Pohje ei tykännyt kovasta alustasta ja lopussa oikeaa jalkaa ei oikein voinut käyttää ponnistamiseen eikä sen varaan voinut tulla alas.
Mutta hyvin homma hoitui yksijalkaisenakin!

Otsikon mukaan piti olla myrskyn silmässä. Mutta siellähän on tyyntä.
Tämän suunnistuksen aikana myrskytuuli viuhui ja sai pelätä, etteivät puut kaatuneet päälle.

Kuutosen jälkeen tie olisi pitänyt ylittää suojatietä pitkin.
Minä en sitä löytänyt, mutta eivät sentään hylänneet suoritustani.